Tänään oli mukavaa vaihtelua työpäivään kun olin Luukissa. Meidän uusilla opiskelijoilla oli ryhmäytymispäivä ja olin mukana rastivahtina. Sää tosin ei suosinut, sillä ruuan jälkeen alkoi kunnolla sataa. Oli uudet kengät jalassa ja vähän kyllä tuntui varpaissa kostealta kun lähdettiin Maisemat oli hienot ja metsäpolulla olisi ollut kiva olla Mikon kanssa. Erityisesti poiketa metsän puolella. Kävin myös Messukeskuksessa Sihteeri- ja assistenttipäivillä hakemassa kasseja ja Viking Linen risteilylahjakortteja En siellä viihtynyt kuin puolisen tuntia, mutta pitihän käydä kun ilmaiseksi pääsee ja on töissä Messukeskuksen vieressä. Saa nähdä lähdetäänkö ollenkaan alkuvuodesta Tukholmaan kun Mikon pitäisi silloin mennä kahdeksi päiväksi hoitoon.

Lähdin Mikon kanssa ulos kun tulin kotiin. Pikku metsäpolku oli ihan kurainen ja oli vähän vaikeuksia pysyä pystyssä liukkaalla polulla kun Miko siellä aina innostuu juoksemaan. Matkan varrella oli myös yksi vesilätäkkö, jossa Miko hetken leikki. Olisi pitänyt olla kamera mukana Siksi pitäisikin se pienempi kamera hankkia, että mahtuu aina mukaan housun taskuun. Matkan aikana tuli vastaan neljä pyöräilijää ja kaksi  meni meidän kanssa samaan suuntaan. Meidän takaa tulleista pyöräilijöistä Miko ei välittänyt, mutta vastaantuleville Miko haukkui. Ei näin ole aikaisemmin käynyt. Kun näen pyöräilijän tulevan, lyhennän hihnaa niin ettei Miko pääse hyppäämään pyörän alle. Miko ei tätä "toimenpidettä" huomaa kun en hihnaa kiristä. Kolmannen pyöräilijän kohdalla sain makupalalla Mikon huomion itseeni, mutta neljännen kohdalla (kaksi poikaa) makupaloja ei enää ollut ja pojat sai haukut peräänsä. Pitäisi olla aina runsaasti makupaloja ulkona mukana eri tilanteita varten, mutta makupalat tuntuu aina olevan lopussa. Varsinkin noi parhaimmat loppuu nopeasti (eikä ole halpoja).