Olipas tänään taas rankka päivä. Mikon kanssa on tullut treenattua näyttelyihin, agilitya ja portaita

Lähdettiin aamulla bussilla Veikkolaan. Match show pidettiin Veikkolan koulun kentällä, jossa oli jo ensimmäiset koirat paikalla kun tulimme. Mikoa jostain syystä pelotti muut koirat ja meillä kesti ennen kuin päästiin kentälle. Melkein heti pistin Mikon häkkiin, kun piti mennä tekemään valmisteluja. Siitä tuli kova huuto, kun jätin Mikon häkkiin Kyllä se jossain vaiheessa meni maaten ja vähän rauhoittui. Kun olin saanut työt tehtyä ja ilmoittautumisen alkamiseen oli aikaa 45min, vein Mikon lenkille viereiseen metsään. Kun tulimme takaisin, Miko leikki hetken suomenlapinkoiran kanssa. Suomenlapinoira oli tottunut leikkimään sitä isompien koirien kanssa ja siksi oppinut taklaamaan, josta Mikokin sai osakseen Se oikein kaatui kylki edellä Mikoa päin. Koiria oli ilmestynyt runsaasti paikalle ja ilmoittautumiseen meni vähän suunniteltua enemmän aikaa ja kehien alku viivästyi. Kun kehäsihteerin työt kutsuivat, jouduin jättämään Mikon häkkiin. Mun kehässä oli ensin lapsi ja koira (6kpl) ja lopuksi pienet aikauiset (30kpl). Yksi lapsista oli mielestäni ihan liian pieni kehään. Lapsi ei pystynyt viemään buldoggia kuin ehkä metrin verran eteenpäin (eikä varmaan edes ymmärtänyt mitä pitäisi tehdä) ja jos koira vähänkin lisäsi vauhtia, niin lapsi kaatui ja koira pääsi irti. Sen tuomari jättikin viimeiseksi

Yritin välillä vilkuilla pentukehään, mutta en onnistunut näkemään Mikon suoritusta. Näin kyllä kun Mikoa vietiin takaisin häkkiin ja hihnassa oli sininen nauha Katsoin välillä sinne missä Mikoa pidettiin ja joku tyttö sitä hetken ulkoilutti ja Miko sai leikkiä cockerin kanssa. Myöhemmin Miko oli sidottu tolppaan, josta se välillä katseli ympärilleen, välillä sen luona oli joku ja välillä se lepäsi. Tolpan vieressä oli portaat, joita Miko välillä kiipesi ja laskeitui. Miko oli tosi iloinen kun työni oli hoidettu ja palasin sen luokse

Mikoa käytti kehässä Vekoran jäsensihteeri, jolla oli myös kaksi koiraa pienissä aikuisissa. Miko oli käyttäytynyt tosi hyvin, ei yhtään vetänyt ja siihen oli saanut hyvin kontaktin Olin oikein posiitivisesti yllättynyt kun luulin Mikon käyttäytyvän päinvastaisesti Tuomari oli myös tykännyt Mikosta ja olisi antanut molemmille pennuille punaisen nauhan, mutta kun niin ei voinut tehdä niin Miko jäi kakkoseksi. Miko olisi ehkä voinut menestyä sinisten kehässä, mutta se meni valitettavasti ohi, kun sillä Mikon handlerilla oli niitä muita koiria.

Meillä matka jatkui bussilla Pitäjänmäkeen. Miko nukkui koko matkan, joka oli odotettavissa. Matka oli taas liian lyhyt, mutta ehkäpä Miko sai sopivasti levättyä kun jaksoi agilityn niin hyvin. Koirakoulun tiloihin mennään portaita pitkin ja nyt Miko meni ne ensimmäistä kertaa ylös. Olin tosi ylpeä Pentuagilityssä oli meidän lisäksi sheltti Nana (tai Dana), espanjanvesikoira Miina, joku leopardikoira, jolla oli kumma nimi, pyreneittenpaimenkoira Roope ja joku pikkukoira, jonka rotu meni ohi ja nimeä en muista Se näytti kääpiösnautserilta, mutta oli pienen terrierin kokoinen. Ensin kokeilimme hyppyestettä. Leopardikoiralla puomi oli alimmalla tasolla, muilla maassa. Miko suoritui "hypystä" hyvin, vaikka oikeastaan se vain astui puomin yli Harjoittelimme seuraavaksi putkea. Kaikki pennut olisivat ensin menneet putken toisessa päässä odottavan omistajan luokse putken vierestä, mutta ennemmin tai myöhemmin kaikki menivät putken läpi (Miko tajusi nopeasti, mistä piti mennä ). Kokeilimme uudestaan hyppyestettä ja lopuksi vielä putkea, josta Miko meni jo oikein reippaasti läpi Annoin palkintoina Mikon päiväruokanappulat ja teen niin myös tulevilla kerroilla. Miko oli varmasti nälkäinen kun aamulla viimeksi syönyt ja se teki mitä vain saadakseen nappulan Miko oli jopa paljon rauhallisempi (ja parempikäytöksinen) kuin aikaisemmilla kerroilla Pitskussa.

Menimme junalla keskustaan (ja Miko meni taas itse portaat alas Pitäjänmäen aseman laiturille) ja Kampista bussilla kotiin. Nyt on Miko nähnyt myös Helsingin keskustan Muuten se oli rohkea, mutta Mannerheimin patsalla skeittarit vähän ihmetyttivät. Miko laskeutui itse portaat Kampin bussiterminaaliin. Bussimatkan Miko taas odotetusti nukkui. Tuossa sohvan vieressä se edelleen nukkuu

Nyt voi pojasta olla tosi ylpeä. Se osaa käyttäytyä kehässä (ainakin jonkun muun esittämänä), osaa olla nätisti kurssilla sekä laskeutua ja nousta itse portaita Erityisesti portaiden kanssa on tänään tullut huimaa edistystä.