Tänään Miko joutui olemaan yksin 9,5h, joka on pisin aika tähän mennessä (ja toivottavasti pidempään ei tarvitse ollakaan). Noin paljon meni aikaa siitä kun lähdin töihin ja tulin kotiin. Mikolla oli varmaan tylsää kun en ollut keksinyt sille tekemistä niin paljon, että olisi viihtynyt noin pitkään keskenään (kun en tiennyt ettei sillä ole seuraa). Kai se vain lepäili. Menin sen kanssa heti ulos ja kovin oli rakko täyttynyt kun se niin pitkään lorotti Kävimme myös pidemmän lenkin, että poika sai kuluttaa energiaa. Ensin menimme hiekkakentälle, jossa Miko oli vapaana. Se teki muutamia spurtteja ja heitimme sille keppiä. Markus kiipesi jalkapallokentän vierellä olevan maa/hiekkakasan päälle, jotta Mikokin kiipeisi sinne. Ja kyllähän se perässä tuli. Miko oikein innostui ja juoksenteli kasassa ylös-alas. Se myös kaivoi välillä ja kovasti piti pitää erilaisia ääniä Meitä nauratti kovasti kun Miko kuulosti niin hassulta Paluumatkalla meitä vastaan tuli bostoninterrierinarttu, jota Miko pääsi tervehtimään. Vähän ne myös leikkivät keskenään. Bostoninterrierin omistajien mukaan se on normaalisti oikea adhd, mutta nyt se oli hämmentynyt siitä kun Miko oli vielä enemmän hössöttäjä Aluksi se hakikin turvaa omistajista, mutta uskaltautui lopulta leikkiin.

Yritin taas tänään mitata Mikon korkeutta ja vedin seinään viivan, joka oli 38cm päässä lattiasta Täytyy vielä yrittää uudestaan vaikka huomenna, niin että yritän saada Mikon pysymään hetken paikallaan