Maanantai-iltana kävimme Beean kanssa ulkona. Kun Miko näki Beean hiekkakentän toisella puolella, se pysähtyi ja vain katsoi Beeaa, joka jo innoissaan Mikoa odotti. Ihan kuin Miko oli vasta hetken tuijotettuaan tajunnut kuka toinen koira oli ja lähti sitten juoksuun Kun tuli kotiinlähdön aika, Miko jäi taas itkemään Beean perään. Meidän talon lähellä vastaan tuli Laku, jonka kanssa Miko myös leikki. Lakua ei oltukaan nähty vähään aikaan. Miko aikaisemmin maanantaina innostui niin, kun lapset tulivat sitä meidän pihalla tervehtimään, että juoksi niiden ympäri sillä seurauksella, että hihna vetäisi yhden pojan kumoon Onneksi sitä ei sattunut, vaikka sanoikin hihnan vähän polttaneen kättä.

Eilen illalla kävimme hiekkakentällä heittämässä Mikolle palloa. Kovaa vauhtia se juoksi pallon perään ja tuli takaisin päin, mutta useimmiten meidän ohi. Kyllä se välillä ihan suosiolla luovutti pallon kun sai herkkujakin Menimme kotiin kentän viereisen niityn kautta, jossa Miko aina innostuu hyppimään heinissä. Markus piti kerran niin heikosti hihnasta kiinni, että Miko pääsi irti ja se juoksi täysiä niityllä olevaa polkua eteenpäin kohti autotietä. Onneksi se kääntyi niityn laidalla takaisin kun sitä huusimme.

Miko tuo palloa

Tänään Miko oli yksin noin klo 7.00 - 14.30 välisen ajan. Hyvin se oli jaksanut pidätellä kun ei edes eteisen sanomalehdelle tehnyt tarpeitaan vaan (varmaan ensimmäisen kerran) ulisi ovella, että pitäisi päästä ulos pisulle Ehkä siitä joskus tulee sisäsiisti

Töiden jälkeisen lenkin alkutaipaleella tapasimme Idan ja Beean, joiden kanssa lenkkeilimme loppumatkan. Se oli hyvää harjoitusta Mikolle kun ei oikein aikaisemmin olla menty toisen koiran kanssa lenkillä. Mikon kanssa ei voinut olla Beean takana tai se veti koko ajan. Välillä pikkuiset leikkivät ja useammankin kerran hihnat meni solmuun, silti välillä Miko kulki ihan nätisti Miko jäi välillä haistelemaan ja otimme sitten juosten Beean kiinni. Loppumatkalla Beea selätti Mikon eikä päästänyt Mikoa nousemaan, vaikka se yritti Kyllä naiset pistää Mikon ojennukseen, vaikka olisikin kolme kertaa pienempiä