Eilen tulimme kotiin puoli kymmenen aikoihin ja mua väsytti ihan kauheasti. Aamullakin olisin oikein mielelläni jäänyt nukkumaan. Toivottavasti viikonloppuna saa nukuttua kunnolla, että jaksaa taas ensi viikolla.

Eilen aamulla näimme pitkästä aikaa Piparin ja Mikon olisi taas kovasti tehnyt mieli leikkiä sen kanssa. Menimme kuitenkin ohi, mutta jostain syystä hihna tippui kädestäni ja kun Miko huomasi sen, se juoksi Piparin luokse. Pipari (tai hänen omistaja) ei onneksi pistänyt pahakseen, vaikka Miko yllättäen syöksähti heidän luokse

Töiden jälkeen vein Mikon apilaniitylle, jossa se sai vapaana kuluttaa päivän aikana kertynyttä energiaa. Harjoittelimme samalla luoksetuloa, kun Miko välillä meni niin kauas. Mikolle onneksi vähässä häiriössä riittää pelkkä ”Miko, tänne!” jolloin se juoksee kovaa vauhtia luokse. Pentukursseilla pentua piti innostaa mahdollisimman paljon, jotta luoksetullessa vauhtia löytyisi. Mikolla innostusta tarvitsee kovasti silloin, kun on enemmän häiriötä. Esimerkiksi toisen koiran tai joidenkin ihmisten lähellä olo saa Mikon miettimään, mihin olisi kaikkein kivoin mennä.  Suvilta saa kuitenkin aina namia

Bussimatka Pitäjänmäelle oli taas vähän levoton. Miko onneksi alkoi nukkua noin 5min lähdön jälkeen (sitä ennen piti koko ajan purra jotain ja pitää kummia ääniä). Jorvin kohdalla Miko jo heräsi ja taas piti saada purra jotain ja pitää ääntä. Onneksi Mikolle kelpasi sormieni sijasta hihnassa oleva metallilenkki ja sen jälkeen vesipullo.

Agilityssa oli vuorossa A-esteen harjoittelu. Sillä aikaa, kun yksi oli harjoittelemassa A:ta, muut sai harjoitella keppejä, putkea, pussia ja hyppyesteitä. Miko oli koirista ainoa, jonka kanssa A:ta ei harjoiteltu, koska Miko on siihen vielä liian nuori. Harjoittelimme hyppyä vain kaksi kertaa ja loput ajasta harjoittelimme Mikon kanssa keppejä ja pussia. Keppejä oli tällä kertaa kuuden sijasta kaksitoista. Pussiin pyysin ensin yhden naisen pitämään Mikoa ja myöhemmin jätin Mikon istumaan esteen eteen, kun itse menin toiseen päähän nostamaan pussin suuta. Miko onneksi lähes joka kerta tuli pussista läpi eikä kiertänyt estettä  Lopuksi suoritimme yhden radan. Radalla oli ensin putki, josta valssattiin kepeille, josta valssattiin hypylle ja siitä vielä valssaten viimeiselle hypylle. Miko ei aluksi mennyt putkeen ja jouduin pari kertaa ottamaan lisää vauhtia, että Miko menisi putkeen. Kolmannella tai neljännellä kerralla Miko sitten meni putkeen ja se tuli niin yllättäen, että vasta hetken päästä tajusin juosta putken toiseen päähän  Keppien suorittamisen aloitin väärältä puolelta… Ensimmäinen hyppy meni hyvin, mutta toisesta Miko ei aluksi meinannut hypätä.

Toviottavasti ensin viikon sunnuntain pentunäyttelyn aikataulut jo kohta julkaistaisiin, kun olisi kiva tietää kuinka monta pikkukooikeria on tulossa paikalle.