Nyt on arkitottis käyty. Oli hyvä kurssi ja opimme paljon. Keväällä haluan ehdottomasti jatkaa tokoilua. En kyllä tiedä pitäisikö mennä tokon alkeiskurssille vai jollekin jatkokurssille. Arkitottis oli mielestäni kuin tokon alkeet, kun kävimme kai kaikki alokasluokan liikkeet läpi (paitsi hypyn, jos sellainen ALOssa on). Tarkoitus olisi jatkaa harjoittelua kotona, että alkaisi liikkeet sujua paremmin. Suvi kun vain muistaa harjoitella! Mikon ahneudessa on se hyvä puoli, että sitä on helppo motivoida

Aamulla oli vielä lumi maassa ja oli selvästi valoisampaa kuin muina aamuina. Ainakin Helsingissä satoi koko päivän lunta, mutta täällä Nummelassa oli kai tullut vähän vähemmän kun lumipeite oli kotiin tullessani ohuempi kuin Helsingissä. Piti ottaa kamera mukaan kun mentiin ulos, että sai Mikosta kuvia lumessa Aluksi apilaniityllä Miko hieroi eturuumistaan lumeen ja sen jälkeen kuono oli melkein koko ajan lumessa, kun sitä piti työntää maahan Kaikki hajut tuntuivat olevan lumen alla kun ihan jalkakäytävälläkin kuono piti koko ajan tuupata lumeen.

Joskus Miko on ollut kovasti bussiin menoa vastaan eli se ei varmaan ole tykännyt kun olen nostanut sen syliin ja laskenut sitten bussin lattialle. Eilen ihan hämmästyin, kun kyykistyin nostamaan Mikoa, niin se karkuun menon sijasta nosti toista etujalkaa Tänään kävi samalla tavalla. Ehkä Mikolle alkaa olla ok, että nostan sen bussiin tai sitten se tietää ettei muita vaihtoehtoja ole

Arkitottiksessa näytimme osaamisen kaikissa tokon liikkeissä, joita olimme harjoitelleet. Liikkeet olivat luoksepäästävyys, paikalla makuu, seuraaminen, liikkeestä seisominen, liikkeestä maahan, maahan meneminen ja luoksetulo. Saimme jokaisen suorituksen jälkeen palautetta. Luoksepäästävyydessä saan Mikon pysymään paikallaan namin avulla. Silti lähelle tuleva ihminen vähän häiritsee namiin keskittymistä. Tätä en ole ollenkaan harjoitellut... Saimme kehuja perusasennosta ja siitä miten Miko ottaa muhun kontaktia. Tällä viikolla harjoittelin Mikon kanssa paikalla makuuta ja pääsin noin kahden metrin päähän ilman, että Miko nousi. Ulkona Miko ei tahtonut pysyä ollenkaan paikallaan, joten astuin vain yhden askeleen sen eteen ja palasin takaisin. Seuraaminen sujui ihan hyvin, mutta loppumatkasta Miko välillä katseli muualle. Palautteena oli, että Miko seuraa hienosti, mutta palkitsemisen jälkeen sen keskittyminen herpaantuu. Liikkeestä seisomista ei ole tullut harjoiteltua, mutta kokeilimme sitä muutaman kerran ennen meidän vuoroa. Sehän meni hyvin Miko pysähtyy kun päästän jonkin ääneen ja pääsen pyörähtämään sen eteen pienen välimatkan päähän. En voi sanoa 'seiso', kun Miko muuten istuu Ohjaajien mukaan tämä meni niin hyvin, että voisin ottaa pidemmän etäisyyden. Liikkeestä maahan meneminen oli vähän hakalampi kun sitä ei mielestäni olla pahemmin harjoiteltu. Liike meni ihan ok harjoittelumäärään nähden. Tarvitsen vielä kädellä ohjaamista, että Miko menee seisomisesta maahan. Perusasennosta maahan meneminen sujuu hyvin, mutta Miko vain tahtoo pompata aika nopeasti takaisin ylös. Lisää harjoittelua vaan. Luoksetuloa olisin halunnut kokeilla niin, ettei kukaan pidä Mikosta kiinni. Silloin en olisi varmaan kovin pitkälle päässyt menemään ja ohjaaja ehdotti, että mieluummin hän pitää kiinni, että pääsen kauemmaksi. Näin saa enemmän vauhtia luoksetuloon. No, Miko tulikin kuin raketti

Tänään oli ilmestynyt 15.11. olevan pentunäyttelyn aikataulut ja ihan odotetusti Miko on ainoa kooiker. Toivottavasti joulukuussa ei ole yhtä yksinäistä