Joka kerta kun olen lähtenyt töihin (paitsi ihan alussa), Miko on jäänyt kiltisti kotiin. Tänäänkin se kyllä oli ihan hiljaa kun suljin oven, mutta kun Miko näki minun olevan lähdössä, se alkoi seurata joka paikkaan. Välillä Miko istui ja katsoi niin surkeana kuin sanoen "Meinaatko tosiaan jättää mut yksin?" Tai siis Markuksen kanssa kaksin Tuntui ihan pahalta lähteä kun toinen oli niin surullisen oloinen. Miko myös ulkovaatteita pukiessani hyppi vasten.

Olipas tänään usvaista kun lähdin töistä. Sumua jatkui ihan Nummelaan saakka. Varmaan usvasta johtui, että oli niin kamalan pimeää. Tapasimme Leeviä hiekkakentällä. Pojat ryhtyivät heti painimaan ja juoksemaan. Tänään leikit oli aika hiljaisia kun Leevi ei pahemmin pitänyt ääntä Tänään pojat myös juoksivat kovasti. Ja kauheaa vauhtia. Välillä oli vaikea nähdä missä pojat olivat ja yhtäkkiä ne saattoivatkin suhahtaa jalkojen vierestä tuhatta ja sataa Yleensä Miko on ollut se joka tekee kuperkeikkoja ja on koko ajan, ainakin etupää, maassa, mutta tällä kertaa se oli Leevi. Kyllä Mikokin maassa pyöri, mutta ei yhtä ahkerasti kuin normaalisti. Tänään energiaakin tuntui olevan kovasti kun pojat ei pahemmin levännyt leikkien välissä. Leikkien jälkeen kävimme tuttuun tapaan vielä pienellä lenkillä. Ensi maanantaina taas nähdään. Torstaina Miko pääsee ehkä painimaan tässä lähellä asuvan Pyry-koikkerin kanssa Se on siis Black Amiikos-Pyry eikä Wishdecoy-Pyry.