Se on varmaan murkkuikää kun ei koskaan tiedä miten Miko reagoi vastaantuleviin koiriin tai ihmisiin. Muille koirille haukkumista tapahtuu harvemmin, mutta tilalle on tullut ikävämpi kohde eli ihmiset. Pääasiassa Mikon haukun kohteeksi ovat joutuneet miehet. Ohi mennessä Miko haukkumisen lisäksi yrittää päästä haukkumisen kohteen/kohteiden luokse, joten muuthan voi saada sellaisen käsityksen, että Miko on aggressiivinen. En tiedä mitä Miko tekisi, jos saisi mennä haukun kohteiden luokse, mutta pai kertaa kun näin on tapahtunut, Miko on vain mennyt ihmisen lähelle haukkumaan. On vaikea ennakoida kenelle Miko aikoo haukkua, kun tänään esim. mummo rollaattorilla ei edes kiinnittänyt Mikon huomiota. Se, miten haukkumiseen pitäisi reagoida, mietityttää. Pitäisikö ottaa heti namit esille kun vaikuttaa siltä, että Miko voi alkaa haukkua tai heti kun vain ihminen on lähellä? Vai pitäisikö pysähtyä odottamaan, että ihminen menee ohi tai vaihtaa suuntaa?

Luin pari sivua Pennun kasvatus -kirjasta murrosikää käsittelevästä luvusta. Tekstissä mainittiin hajuista ja tavaroiden pureskelun lisääntymisestä. Miko on mielestäni alkanut enemmän haistella ulkona (tai sitten se vain johtuu lumesta) ja välillä se saattaa jäädä hyvinkin pitkäksi aikaa haistelemaan jotain kohtaa. Tavaroiden tai oikeastaan Mikon lelujen pureskelu on myös mielestäni lisääntynyt. Vaikka hampaiden vaihduttua lelut alkoivat mennä rikki, niin nyt Miko pureskelee enemmän ja erityisesti poskihampailla. Joululahjaksi saatu solmulelu, jossa oli myös kaksi palloa on nyt vain pelkkä solmulelu. Pallot ovat pieninä murusina

Tein viime viikon alussa tokoharjoitussuunnitelman ja vaikka suunnitelma ei ihan ole pitänyt, niin olemme ainakin tehneet harjoituksia Pilkoin alokasluokan liikkeet ja niitä valmistelevat harjoitukset osiin (tai osissa ne on kirjassakin, mutta tein listan eri osista ja sen perusteella lisäsin eri päiville harjoituksia). Aluksi olemme harjoitelleet katsekontaktia ja tänään myös makupalan antamista. Pistin juustoa Mikon eteen ja sen sai ottaa vasta katsekontaktin ja vapaa-sanan jälkeen. Miko tajusi tämän tosi nopeasti Kirjahan suositeltiin ensin lukemaan kokonaan läpi, että on helpompi hahmottaa miksi jotain liikettä harjoitellaan tietyllä tavalla. Tässä on jo ensimmäinen asia, jonka ymmärtämiseksi kirja on kannattanut lukea. Eli en näkisi syytä harjoitella namin ottamista vasta vapaa-sanan jälkeen ellen tietäisi että se liittyy myöhemmin eteen tulevaan takapalkkaukseen Katsekontakti ja makupala harjoitusten lisäksi ja harjoitusten monipuolistamiseksi Miko kanssa harjoiteltiin tassu-, läpsy-, maahan-, istu- ja seiso-käskyjä. Se on hyvä, että Mikolla on jo hallussa tokon kannalta oikeanlainen seisomisesta maahanmeno, maasta istumaan nouseminen, istumasta maahanmeno sekä maasta seisomaan nouseminen. Eli takajalat pysyy paikoillaan. Tosin jos teen useamman maahan-seiso-maahan-seiso sarjan, niin Miko on viimeisen liikkeen jälkeen selvästi eri kohdassa kuin ensimmäisessä liikkeessä... Eli hiottavaa vielä on. Istumaan meneminen seisomisesta tarvitsee myös harjoitusta, sillä harjoittelimme joskus seisomisesta maahanmenoa niin paljon, että istu-käsky saa Mikon lähes aina menemään maahan...

Yksi video tältä päivältä löytyy täältä.

Ja tässä Mikon nukkuma-asentoja: