Onpas tämä viikonloppu mennyt nopeasti. Ens viikonloppu menee varmaan myös siivillä. Jos vain sää suosii, niin luvassa on treeniviikonloppu, perjantaina arkitokoa, lauantaina kooikertokoa ja sunnuntaina agilitya. Viikonloppuna taitaa pakkaset taas kiristyä, joten kooikertoko on ainakin epävarmaa. Arkitottiksessa pakkasraja on varmaan enemmän kuin -10.

Perjantaina tulin vähän myöhempään kotiin, kun kävin ensin Kannelmäessä ja sitten kävimme Arin kanssa hakemassa lipaston Sotkasta. Miko ei ole nähnyt Aria joulun jälkeen ja aluksi Miko haukahti kun joku mies oli ovella. Mutta Arin tunnistettuaan Miko tervehti meitä molempia oikein suurella innostuksella Arin lähdettyä vein Mikon ulos ja törmäsimme Pyryyn sekä sen leikkikaveri beagleen, jota Mikokin on joskus tervehtinyt. Hetken piti ensin katsoa, että onko tuo koikkeri kun ei niitä täällä vastaan tule, vaikka Nummelassa neljä koiksua onkin. Siis Miko ja kolme muuta Mikolla ja Pyryllä oli oikein iloinen jälleennäkeminen. Pojat olivat niin innoissaan, että hihnatkin menivät pari kertaa oikein kunnolla solmuun. Pyryn jälkeen tiellä tuli vastaan mustiin pukeutunut nuori mies, jota Miko jäi katsomaan. Kun poika meni ohi, Miko yritti päästä tekemään tuttavuutta. Poika jatkoi samaan suuntaan kuin mekin olimme menossa ja Miko lähti vetämään pojan perään. Pysähdyin odottamaan, että poika katoaisi näkyvistä ja Miko sitten kimeästi haukahti ja vikisi kun olisi halunnut mennä pojan luo. Kun jatkoimme matkaa, Miko seurasi pojan jälkiä nenä maassa ja kauhealla vauhdilla. Normaalisti Miko haukkuu pimeällä tummiin pukeutuneille tai pysähtyy tuijottamaan.

Lauantaiaamuna Miko sai hetken leikkiä Lakun kanssa ja kymmeneltä oli treffit Leevin kanssa. Ilma oli tosi hyvä, pakkasta vain joitain asteita. Hyvä ilma oli jo jonkin verran hiihtäjiäkin houkutellut paikalle. Kävelimme pääasiassa metsään tallattuja polkuja, mutta välillä tuli kunnon reisitreeniä kun piti tarpoa polviin asti ulottuvassa hangessa. Aina ihmisten ilmoilla tai kun hiihtäjiä oli lähistöllä, pojat pistettiin kiinni. Yhden kerran kun ylitimme ladun, jolle pian ilmestyi hiihtäjä, en saanut otetta Mikon kaulapannasta. Mikohan lähti sitten hiihtäjän vierelle juoksemaan eikä totellut luoksetulokäskyjä. Edes hiihtäjän mentyä Miko ei reagoinut mitenkään käskyyn. Tämän jälkeen Miko kyllä tuli joka kerta. Yhteen ystävälliseen hiihtäjään Miko pääsi ihan luvan kanssa tutustumaan, Leeviä hiihtäjä pelotti. Ulkoilu matkoineen kesti yhteensä 2,5 tuntia

Miko sai levätä pari tuntia ennen kuin lähdimme Helsinkiin. Vähän jännityksellä menimme Lauran luokse kun ei ollutkaan ihan varmaa onko Sisin juoksut ohi. En tiedä onko Miko sukukypsä, mutta kirjasta tarkistin, että 8-9kk iässä urokset saavuttaa sukukypsyyden, joten ehkä poika jo on. Lauran luona Miko alkoi ensimmäiseksi haistella lattioita eikä edes kiinnittänyt Sisiin huomiota. Sisi kyllä kulki koko ajan Mikon perässä. Miko oli koko ajan tarkkailun alla, mutta lisääntymishalukkuuteen viittaavaa ei ollut nähtävillä Loppuillan Miko tosin yritti koko ajan astua Sisiä, sivulta ja edestä, mutta sitä Miko on tehnyt joka kerta Sisin nähtyään, pikkupennusta asti Eikä Miko kertaakaan mitään kunnon otetta saanut, kun Sisi joko ärähti ja/tai aloitti painin. Se on hassua, että kooikertytön ärähtäessä Miko ainakin hetkeksi astuu sivuun, mutta Sisin ärähtelyistä Miko ei välittänyt vaan sitkeästi jatkoi astumisyrityksiään.

Hyvin maistui Mikolle autossa uni ja yökin meni sikeässä unessa. Miko herättikin vasta 8.30.

Lisäsin YuoTubeen kaksi videota Mikosta ja Sisistä, yksi täällä ja toinen täällä.
Kuvaboxiin lisäsin kymmenen kuvaa Mikosta ja Leevistä ja yhdeksän Mikosta ja Sisistä.

Miko haluaa Leevin kepin

Miko ja Sisi

Väsynyt (ja kuolainen) poika