Tänään taas tullut yksi kuukausi ikää lisää ja enää neljä kuukautta vuoden ikään! Tänään oli siten myös mittauspäivä. Olin varma, ettei painoa ole enää tullut tai sitten se olisi laskenut parisataa grammaa kun pojan kylkiluutkin tuntuvat paremmin, mutta 100g oli tullut lisää. Painoa siis 14,4kg. Ihan hyvä paino silti Mutta ehkä painoa on siksi tullut vähän lisää kun kokoakin tullut. Toivoin, että Mikon säkä olisi jäänyt tuohon 44cm, mutta tänään sain korkeudeksi 45-46cm... Agilityn harrastamisen kannalta tuo on ihan hyvä, mitä enemmän maksi niin sen parempi, kai Näyttelyharrastuksen kannalta taas ei hyvä, mutta käydään me silti ainakin parissa näyttäytymässä. Katsotaan jatko sitten sen mukaan, mitä tuomarit tykkää. Onneksi muissa harrastusmahdollisuuksissa ei koolla ole väliä Jatkossa pistän mitat vain kotisivuille kun tuo mittalista sivussa on jo aika pitkä.

Suunnitelman tekeminen meidän tokoharjoituksiin osoittautui vaikeaksi, kun ei yhtään tiedä mitä vauhtia etenemme. Tällä viikolla tein suunnitelman täksi viikoksi ja viikonloppuna teen ensi viikoksi. Näin viikko kerrallaan suunnitelma pysyy meidän osaamisen kanssa samalla viivalla. Tällä viikolla harjoittelemme katsekontaktia, erilaisia makupalan antotapoja sekä lähelläolemista. Katsekontakti sujuu hyvin, Miko ottaa aina namin jälkeen uudelleen kontaktin, mutta kesto ei vielä voi olla kovin pitkä. Tosin ruokaa antaessani Miko on välillä joutunut katsomaan pitkäänkin ennen luvan saamista, mutta sen katse välillä vähän harhailee. Makupalojen antotapoja ovat vetävä liike, kopit ja luvan odottaminen. Vetävät liikkeet onnistuvat hyvin, koska Miko seuraa namikättä. Paitsi jos se epäilee, että mulla jotain taka-ajatuksia Tänään koppi onnistui ensimmäistä kertaa niin, että pudotin namin Mikon suuta kohden n. 20-30cm:n päästä. Suurin osa nameista tippui silti lattialle. Luoksetulon lähelläolemisharjoitukset taas ei oikein suju. Tarkoituksena on, että koira istuu edessä rintakehä, alakaula ja alaleuka ohjaajassa kiinni. Ja tietenkin katsoo silmiin. Tätä harjoitellaan ensin istuen, mutta kun siitä ei eilen mitään tullut, niin kokeilin tänään seisten. Saan Mikon niin lähelle, että sen alaleuka on minussa kiinni, mutta ei se istu. Teen ohjeiden mukaan ja koiran pitäisi istua kun namia nostaa oikealla tavalla. Mikolla seisomisesta seuraava on vasten hyppääminen. Kokeilin sitten pari kertaa niin, että käskin Mikon istumaan ja menin ihan sen eteen. Näin sain Mikon hetkeksi syömään namia oikeasta asennosta, mutta selvästi niin lähellä oleminen on epämukavaa. Pitää varmaan ensin tehdä joitain muita lähelläoloharjoituksia. Ymmärtääkseni tokon luoksetulossa koiran ei välttämättä tarvitse ensin jäädä eteen istumaan (se on enemmän pk-tokoa) vaan se voi mennä myös suoraan sivulle. Nämä kaikki harjoitukset on Tie tottelevaisuusvalioksi-kirjasta

Tulevan kooikertokon takia palautimme mieleen myös edistyneempiä tokoliikkeitä. Perusasento on vielä hallussa, vaikka ei se missään vaiheessa mikään erityisen hyvä ole ollut Paikkamakuu onnistui kuten ennenkin eli Miko nousee ylös vähän ennen kuin olen palannut sen viereen. Tosin viimeisellä kerralla pääsin viereen asti! Välimatka oli pari metriä, kuten luoksetulossa. Liikkeestä seisomisesta ei tullut mitään. Pari askelta otettiin myös seuraamista, jota tulee harjoiteltua ulkona aina kun on nameja. Aina lenkillä kun Miko haluaa namia ja tietää sitä olevan, se tulee vasemmalle puolelle kävelemään. Katse on pääasiassa namikädessä, mutta otetaan katsekontakti mukaan vasta kun pääsemme harjoituksissamme siihen asti

Eilen blogiani oltiin käyty lukemassa 50 kertaa! Yleensä lukijoita on päivässä 15-39.