Ajattelin hankkia Mikolle oman petin, kun yksi ilta katselin sen nukkumista lattialla. Niinpä eilen aamulla pistin tilaukseen petin, makuualustan sekä ne punaiset Hurtan valjaat kun olivat -20%.. Tänään kävin hakemassa ne postista, joten kiitettävän nopeaa toimintaa PetenKoiratarvike.comilta Tänään tuli myös eläinkaupasta viesti, että valjaita on vihdoin tullut, mutta sainpahan nyt halvemmalla. Mikolla on kerran ollut makuualusta, mutta se revittiin aika nopeasti rikki. Kun tulimme kotiin, pistin läppärin päälle ja menin nettiin surffaamaan. Yhtäkkiä tajusin, että Mikohan repii makuualustaa. Kerkesi siihenkin jo reikä tulla, argh! Nyt se ei ole enää Mikon ulottuvilla. Se on tarkoitettu matkalle mukaan otettavaksi. Toivottavasti Miko alkaa petissään nukkumaan (vähän kyllä epäilen, että lattia ja sängyn jalkopää jatkaa suosiotaan...)

Tänään kävimme Tainan ja Leevin sekä Petran ja Saran kanssa agitreeneissä. Sara oli niin pikkuinen Mikoon verrattuna! 30cm sillä taisi olla korkeutta, joten korkeudessa siis 14cm ero Miko ihastui Saraan ja halusi vain koko ajan touhuta sen kanssa. Kentällä olikin parempi pysyä Sarasta kaukana. Tosin positiivisesti yllättävää oli se, että vaikka Miko välillä karkasi Saran tai Leevin luokse, se silti tuli kutsuttaessa takaisin, vaikka ensin mietti tullako vai ei.

Kokeilimme puomia ja keppejä, jotka eivät tällä kertaa ollut yhtä hyviä kuin aikaisemmin. Puomilla Miko hidasteli ja kepit meni jotenkuten. Tällä kertaa koitettiin taas putkea, mutta Mikohan tietenkin pissasi sen sisälle... Yritin saada Mikon putken läpi niin, että jätin sen ihan putken eteen istumaan ja menin toiseen päähän huutelemaan niin, että Miko näki mut putken läpi. Silti poika kiersi... Mutta oli meillä silti hyvät treenit, kun keskityin siihen mikä meni hyvin. Tänään oli hyppytreenit. Pääasiassa menimme sellaista neljän hyppyesteen rataa, jossa oli kaksi kahden peräkkäisen esteen sarjaa. Eli oli hyppy-hyppy ja sitten (vaikea) käännös ja hyppy-hyppy. Yhden kerran onnistuin valssaamaan ja silloin pääsimme oikein hienosti koko radan läpi Jossain vaiheessa siirsin esteet puolikuun muotoon, jolloin pystyin koko ajan ohjaamaan samalta puolelta. Tosi hienoa huomata, että Miko on alkanut ymmärtää kädellä ohjaamista ja se vain pari kertaa kiersi esteen. Ja se oli myös tosi hienoa, että onnistuin innostamaan Mikon reippaaseen juoksuun. On aika haastavaa juosta kovaa, ohjata koiraa ja vielä katsoa eteen ettei törmää esteisiin/pylvääseen Agility on haastavampaa kuin olen osannut odottaa

Miko ja Sara-video löytyy täältä.

Miko ja Sara

Pusuja

Sara