Eipä treenisuunnitelmat oikein toteutunut eilenkään kun koko päivä meni siivotessa... Mutta harjoiteltiin me pari kertaa kosketusalustaa Täytyy tänään kokeilla uudestaan, jos vaikka menisi vähän paremmin kuin eilen. Miko kyllä kävi aina alustalla syömässä namit, mutta silti tuntui vähän siltä, että tietääköhän itsekään miten pitäisi opettaa. Miko onneksi nukkui suurimman osan päivästä, vaikka aamu meni vinkuessa. Tosin syy vinkumiseen löytyi kun Miko pitkään vinguttuaan kävi ovella. Mentiin sitten ulos ja pojalla olikin vatsa sekaisin. Onneksi vatsa oli ihan normaali loppu päivän.

Eilen aamupäivälläkin oli jotain -20 ja siksi Miko pääsi vapaana juoksentelemaan kentälle/niitylle. Niityllä ei ollut minkäänlaisia jälkiä siitä, missä polku menee. Jos astui polulle, ei uponnut lumeen, mutta jos astui polun viereen, niin jalka upposi polvea myöten hankeen. Kiva siinä oli sitten kävellä kun ei koskaan tiennyt paljonko uppoaa. Mikolla eteneminen oli välillä kovin hankalan oloista. Onneksi kuitenkin oli runsaasti hankea, sillä Miko oli hyvin kiinnostunut variksista, joita lenteli välillä meidän lähellä. Yhden linnun perään Miko lähti juoksemaan, mutta luovutti hitaan etenemisen vuoksi. Siksi oli hyvä, että lunta riitti, olisi muuten Miko saattanut juosta vaikka kuinka kauas linnun perässä...

Miko on onneksi välillä nukkunut petissään. Pistin yhden Mikon huovan petiin, jotta se helpommin tajuaisi sen olevan nukkumapaikka Tässä vielä todistusaineistoa: