Taas on yksi kuukausi tullut ikää lisää ja vuoden ikään on enää kaksi kuukautta. Niin se aika kuluu Paino oli tippunut 500g eli on nyt 14,7kg. Kannatti siis ottaa päivän aikana saadut namit huomioon iltaruuan määrässä. Jostain syystä vuoden vaihteen jälkeen en vähentänyt nameja ruuasta. Vajaa 15kg on mielestäni ihan hyvä paino Mikolle. Vaikka Miko ei laiha ole, niin rapsuttaessa, erityisesti vatsasta, luut vain tuntuu. Mittasin myös säkää ja kai se on jotain 44-45cm.

Eilen illalla Mikolle maistui ruoka ihan normaalisti, vaikka ennen kupille menoa piti taas käydä luonani. Aamulla luvan jälkeen alkoi taas mielistely eikä Miko edes koskenut ruokaansa. Kerran se kävi haistelemassa, mutta muuten ruokaan ei ollut kiinnostusta. Annoin päivälenkin jälkeen Mikolle uudestaan ruokaa, hieman vähemmän kuin aamulla, ja sitten maistui. Miko tosin alkoi syödä vasta kun olin lähtenyt pois keittiöstä. Ainakin aikuiset koirat pitävät joskus paastoa, onkohan Mikollakin jostain sellaisesta kyse? Tai sitten tuo ruoka alkaa kyllästyttää Voisi vaikka seuraavaksi vaihtaa merkkiä ja aikuisten ruokaan.

Päivällä ajattelin käydä taas pitkällä lenkillä, mutta se jäikin normaalin pituiseksi koirakavereiden takia. Ensin vastaan tuli Laku, jonka kanssa Miko leikki hetken. Miko aloitti taas, kuten perjantainakin, kauhean räksytyksen. En tiedä yrittääkö se jotenkin provosoida Lakua vai mitä... Tykkäsi varmaan viereisten talojen asukit hyvää, kun Mikon haukku vain kaikui. Päivällä olikin paljon koiria liikenteessä eikä yhtään hyvää ohitusta saatu aikaan kun namit taisi olla vähän tylsiä (jotain näytenappuloita). Tasoristeyksellä tapasimme Viivin, jonka kanssa Miko leikki jonkin aikaa. Läheltä meni pieni musta villakoira, joka ei ollut meille tuttu. Miko alkoi vinkua sen perään ja yritti vetää sitä kohti. Kohta ohi meni toinen villakoira, jonka nähtyään Miko aloitti kauhean kiljumisen. Sellaista tuskakiljumista, joka kääntää kaikkien päät, kun ihmettelevät mitä tapahtuu... Eikä sekään ollut tuttu. Miko ja sen kummat äänet, huoh.