Agikisat Purinalla

Tänään lähdettiin klo 9.30 matkaamaan kohti Purina Areenaa. Kampissa Mikon piti heti käydä merkkaamassa pari pylvästä, mennä sinne ja tänne, välillä vähän nuuhkaista ilmaa ja sitten taas tuonne. Keskustassa oli mukavan vähän ihmisiä (meidän viimeinen tokokerta on vappuaattona, illalla, jolloin ei taida keskustassa olla yhtä vähän ihmisiä!). Menimme junalla Kannelmäkeen, josta kävelimme Purinalle. Paikalla oli vähän enemmän tuttuja kuin olin odottanut. Ensimmäisenä näimme Outin ja sitten Urhon ja Frian Sannan. Sannalta saatiin vinkki, kenellä tuomarilla Miko kannattaa mittauttaa kun 1,5v tulee täyteen. En tosin muista tuomarin nimeä Mutta sellainen joka voi mitata vähän alakanttiin Hallissa nähtiin Anne ja Keira, joka oli ensimmäinen koira, jonka luokse Miko yritti vetää. Myöhemmin vetämistä kyllä riitti. Paikalle tuli myös Satu, Sofia ja Onni sekä Remuksen Ellu.

Hallissa Miko veti aika paljon ja sen sai tuntea käsissään. Joidenkin koirien luokse olisi vain ollut pakko päästä. Monet koirat myös haukkuivat niin kovasti, että Miko tuntui ajattelevan, että haukkuminen kuuluu asiaan. Niinpä Miko sitten räksytti joillekin koirille oikein kunnolla. Miko myös testasi, jos haukkumalla olisi saanut Sofialta leipää. Ei saanut.

Naksutin sai jäädä jo ennen Purinaa, sillä Miko ei ulkona reagoinut naksaukseen. Mikoon sai ihan kiitettävästi kontaktia. Alku oli hankalin, kun oli niin paljon kaikkea hälinää ympärillä. Katsekontaktista palkkasin eniten ja välillä Miko sai mennä maahan, istua, seistä, pyörähtää ympäri ja antaa läpsyjä. Vaikka tarkoituksena oli palkata Mikoa vain niistä katsekontakteista, jotka se omatoimisesti ottaa, niin muutaman kerran tuli myös sanottua 'Miko'. Poitsu reagoi nimeensä, joten ei se ollut turhaa huutelua

Meidän seurassa oli myös Milli-kooiker, jonka tempuista erityisesti omistajansa ympäri peruuttaminen oli hienonnäköistä. Katsoimme Keiran ja Millin radoista kaksi, viimeistä ei enää jääty odottamaan kun pojat alkoivat olla jo aika väsyneitä. Minusta radat näyttivät menevän hyvin, mutta ainakin molemmat Millin suorituksista hylättiin. Keiran tuloksista en tiedä, mutta ensimmäisellä radalla se taisi mennä putkeen väärästä päästä? Toisella radalla Keira jäi pari kertaa seisoskelemaan, pidetäänköhän sitä kieltäytymisenä? Kuvasin Millin ensimmäisen ja Keiran toisen radan, mutta ne jääkööt omaksi ilokseni. Videolta näin mikä Millin radassa meni pieleen, paikan päällä en sitä huomannut Jos joskus Mikon kanssa kilpakentille päästään, niin mielellään joku saisi kuvata radat, niin voisi jälkikäteen katsoa mikä meni pieleen.

Miko ja Onni pääsivät lopuksi hetkeksi koirapuistoon. Aluksi Miko teki pienen spurtin ja sitten pojat hetken leikki. Väsy oli kuitenkin jo niin kova, että melko pian lähdimme pois. Kävelimme takaisin Kannelmäkeen ja piipahdimme Ari luona. Pikavisiitin (n. 10min) jälkeen lähdimme junalle. Junassa Miko vain katsoi minua ja yksi nainen sanoi, että Mikolla on ihana katse. Sanoin pojan olevan ihan väsy ja se katseellaan meinaa, että "eikö voitaisi jo mennä kotiin nukkumaan". Bussissa tämä kuratassu hyppäsi suoraan penkille. Nappasin Mikon nopeasti syliin, ettei kukaan huomaa Miko nukahti saman tie syliini. Kotona oltiin vasta klo 16, joten oli taas pitkä ja raskas päivä. Täytyy antaa poikasen kunnolla levätä, kun on niin paljon ohjelmaa luvassa. Agien uuvuttama poika nukkui loppu perjantain lisäksi myös lauantain. Saa siis jäädä lomalle kaavaillut pitkät metsälenkit tekemättä.

Söpö pörrörinta