Sunnuntaina olisi ollut mätsäri Veikkolassa, mutta me ei päästy osallistumaan samaan aikaan olevien ristiäisten vuoksi. Harmitti taas, kun lähellä ollut mätsäri meni sivu suun. Täälläpäin kun ei mätsäreitä niin usein ole, Helsinkiin melkein pitäisi matkustaa. Leevi menestyi hienosti Veikkolassa ja siellä oli ollut myös koikkerityttönen. Harmi kun ei nähty.

Maanantaina namit olivat kiitettävästi mukana ulkona. Ensimmäinen ohitus ei mennyt kovin hyvin kun Miko ehti kiinnostua toisesta koirasta. Pysähdyimme ja yritin seistä Mikon edessä, mutta kovasti poika yritti kurkkia. Välillä se söi namiakin, mutta kun toinen koira oli vieressä, niin namit ei enää kiinnostunut. Seuraava ohitus meni vähän paremmin. Miko käveli vieressä ja söi namia, kunnes toisen koiran kohdalla koira syöksähti Mikoa kohti. Se herpaannutti keskittymisen. Vastaan tuli vielä pari muuta koiraa, joiden ohitukset menivät oikein hienosti. Jos jouduin kaivamaan lisää namia, niin Miko alkoi katsoa toista koiraa, mutta tuli kutsusta taas syömään namia.

Eilen treenailtiin kotona tuolin kiertämistä, sylikäännöstä, perusasentoa, seuraamista askel kerrallaan, paikalla makuuta, pyörimistä, perusasennosta maahanmenoa, maasta perusasentoon nousemista, liikkestä seisomista ja keppien tunnistusta sekä seiso-, istu- ja maahan-käskyjä. Olikohan siinä kaikki  Kierrä-käsky ei ole vielä hallinnassa vaan aina täytyy kädellä ohjata alkuun. Keppien tunnistuksesa pistin ensimmäistä kertaa kolme keppiä peräkkäin. Kerran Miko hienosti kosketti ensimmäistä keppiä ja odotti namia, jatkoi sitten koskemaan toista keppiä ja odotti namia ja sitten vielä viimeiselle kepille. Sen jälkeen Miko joko meni niin vauhdilla kepiltä toiselle etten ehtinyt palkata sitä tai sitten se meni keppien luo satunnaisessa järjestyksessä. Täytyy vielä jatkaa kahdella kepillä. Maasta perusasentoon nousemisessa oli taas sama ongelma kuin aina aikaisemmin eli Miko usein nousee ylös heti kun tulen sivulle. Pari kertaa kun poika jäi palkatta, niin se malttoi sitten odottaa käskyä. Tätä täytyy harjoitella runsaasti, että saataisi tuo nouseminen pois. Lopuksi harjoittelimme pupua, jossa ehkä voi jo vaatia hieman pidempää istumisaikaa, sillä tasapainoa jo löytyy. Treenien jälkeen leikitin Mikoa patukan kanssa. Ihanaa, kuinka toinen niin innostuu patukasta

Viime yönä Miko tuli sängyn vierelle vinkumaan puoli kahden jälkeen. Illalla Mikon kakka oli ollut vähän löysää, joten sillä todennäköisesti oli hätä. Miko olisi myös saattanut herätä muuten vain, joten yritin jatkaa unia. Vinkuminen jatkui, joten kävin kahden jälkeen Mikon kanssa ulkona. Kovalla kiireellä poika meni kyykkimään ja heti ensimmäiseksi Mikolta pääsi ilmaa äänen kanssa, jota poika säikähti  Vielä kaksi kyykkimistä ennen kuin mentiin takaisin nukkumaan. Seuraavan kerran Miko tuli vinkumaan klo 5.30. Mulla oli herätykseen aikaa vielä 15min, joten yritin jos sen aikaa saisi vielä levätä. Mutta kun hätä oli, niin pakko oli nousta ylös. Samalla löytyi lattialta vähän oksennusta. Toisella kerralla Miko kyykki kaksi kertaa. Vein Mikon ulos vielä normaaliin aikaan eli klo 6.30, jolloin yksi kyykkiminen riitti. Toivottavasti poika nyt kestäisi siihen asti kun Markus tulee kotiin. Ihan mielelläni olisin jäänyt kotiin Mikon kanssa, mutta omatunto ei salli olla poissa töistä minkään keksityn syyn takia eikä koiran sairastuminen taida olla hyväksyttävä syy olla poissa. Annoin Mikolle aamulla AB-jogurttiin sekoitettuna Tehobaktia, mutta ei kelvannut. Keitin myös riisiä, mutta ei poika taida niitä syödä.

Perjantaina jäämme varmaan Mikon kanssa Helsinkiin yöksi, kun lauantaina suuntaamme Tuomarinkylään Koiranpäivä-tapahtumaan.