Kävimme tänään Mikon kanssa ensimmäistä kertaa mätsärissä Koneen kentällä. Siellä mätsäreitä on varmaan joka viikonloppuna kesän aikana, joten ehkä eksymme sinne joku toinenkin kerta. Paikalla oli vähän koiria kun saavuimme paikalle, noin puoli tuntia ilmoittautumisen alkamisesta. Miko oli isojen aikuisten 8. Eikä paikalle pahemmin koiria tullutkaan. Liekö lämmin ilma saanut ihmiset muualle tai sitten mätsäreitä oli tänään paljon muuallakin. Otin mukaan viime kuussa ostamani retkijakkaran, joka osoittautui hyväksi ostokseksi (maksoi 4,95 ja painoa vain 600g). Täytyy ottaa se mukaan muihinkin tapahtumiin. Paikalle tuli toinenkin kooikerpoika, Kamu (Chriskooi's Laurent), joka sai pennuissa punaisen nauhan.

Otin tällä kertaa mukaan toisen näyttelyhihnan, jotta voisi opetella sen käyttöä Vesa Lehtosen oppien mukaan. Hieman ennen kehään menoa harjoittelin Mikon kanssa, kun olimme ensimmäistä kertaa nurmikolla. Nyin hihnasta kun Miko pisti päätä maahan ja oli aika ikävää kun poika alkoi yskiä... Kovin suurilla odotuksilla en kehään mennyt. Miko vähän arasteli naistuomaria, joka jätti ensimmäiset koskettelut vähäisiksi, jotta Mikolle jäisi siitä hyvä muisto. Kehä mentiin kaksi kertaa ympäri ja Mikohan ravasi oikein nätisti vierelläni pää ylhäällä! Sainkin iloisesti yllättyä ja nyt voin lähteä vähän paremmin mielin Mynämäelle Tosin siellä taidamme olla hiekkakentällä. Miko antoi tuomarin koskea kun kyykistyin sen viereen ja syötin samalla nakkia. Meidän piti vielä yksin kiertää kehä ja juosta kerran edestakaisin. Tuomari käytti joka koiraan niin paljon aikaa, että kaikki muut kehät oli jo päättyneet ennen kuin meidän kehässä oli edes punaisten ja sinisten kehät alkaneet! Miko sai sinisen ujouden takia. Liikkeistä tuli kommenttia takajalkojen osalta. Ahtaat tms. hän taisi sanoa ja vielä jotain kintereiden pyörimisestä (?). Kun vielä saisi pojan seisomaan paikallaan myös ulkona ilman, että täytyy koko ajan pistää namia nenän eteen...

Sinisten kehää odotellessa kävimme moikkaamassa Kamua, joka on tuotu Virosta. Poika oli niin pieni verrattuna Mikoon, että luulin sen ensin olevan tyttö. Miko ja Kamu löysivät heti yhteisen sävelen ja ryhtyivät painiin. Mikon tosi piti vähän väliä alistaa Kamua, jotta se varmasti tietäisi Mikon olevan isompi ja vanhempi. Sinisten kehässä ei tullut menestystä, tuomari tuli kättelemään ja sanoi ettei kiusaa Mikoa enempää. Ei se nyt Mikosta niin kamalaa ollut, mutta väsy ja kuumuus alkoi jo painaa.

Sain eilen vihdoin tehtyä oman blogipohjan ja siitä tuli aika kiva Harmittaa vaan, kun en saa blogin nimeä kuvan alareunaan vaan se on keskellä kuvia...


Kamu oikealta


Kamu vasemmalta/edestä


Miko saa Kamulta pusun


"Jotta ei jää epäselväksi, että minä olen meistä se isompi ja vanhempi"