Miko sai eilen kaulaansa Scalibor-punkkipannan, joka oli kivasti väriltään valkoinen ja siksi hukkuu hyvin karvojen sekaan. Varmaan eniten Mikoa tulee rapsuteltua kaulasta kun siellä on muhkeimmat karvat, mutta täytyy nyt siirtyä johonkin toiseen paikkaan. Apteekissa oli vain pidempiä pantoja ja ne olikin tarkoitettu isoille koirille (lyhyempi pienille ja keskikokoisille), joten toivottavasti poika ei saa punkkikarkotteen yliannostusta. 

Matolääkkeen antaminen jäi myös vähän myöhäiseksi. Kun apteekissa ei ollut sitä kokoa Canex-matolääkkeesta, jota aikaisemmin olen käyttänyt, niin ostin isomman, joka oli tuubin sijasta ruiskussa. Matolääkkeen antamisesta tulikin kunnon show, sillä Miko pisti kovasti vastaan. Miko sai Flubenol-matolääkkeen ruiskulla suuhun ennen ensimmäisiä rokotuksia eikä silloin ollut mitään ongelmaa. Olihan pojalla silloin paljon vähemmän voimaakin… Canex-ruiskun mäntää piti painaa niin kovasti, että sieltä tuli ainetta aluksi kovin vähän kerrallaan. Matolääkkeen koostumus oli myös ikävä. Aikaisemmin olen pistänyt sitä tuubista ruuan sekaan ja masuun on mennyt. Mutta nyt se tuntui olevan kauhean pahaa. Matolääkettä tippui vaatteille ja Mikon turkkiin. Tuli jo ihan paha mieli kun koko touhu oli Mikosta niin vastenmielistä ja pakolla vaan sille tahna annettiin. Ja pahaa mieltä vaan lisäsi  kun Miko alkoi kovin mielistellä, kun touhu oli ohi. Raukka yritti kertoa olevansa ihan harmiton eikä sille tarvitsisi tehdä pahaa. Meni pari minuuttia ja Miko oksensi kaiken lattialle. Turhaa oli koko taistelu.
Menin käymään apteekissa, kun piti hakea Markukselle antibioottia, ja samalla ostin Mikolle uuden matolääkkeen. Tällä kertaa Flubenol purutabletteja. Ostin myös kyypakkauksen Mikon ensiapulaukkuun, mutta toivottavasti sille ei tule käyttöä. Tabletit pistin ruuan sekaan ja sitä varten ostin iltaruokaan lisäksi Pedigreen riista ja porkkana tölkin. Miko sai melko runsaan iltaruuan kun nappuloiden ja possusuikaleiden lisäksi kupissa oli kolmasosa tölkistä, mutta Mikolta jäi aamuruoka syömättä. Oli muuten ihan herkullisen näköistä se riista ja porkkana ruoka kun siellä oli ihan kokonaisia lihasuikaleita eikä mitään mömmöä  Tabletteja Miko sai 1½ ja pistin kokonaisen neljään osaan ja puolikkaan kahteen. Piilotin ne ruokaan ja jäin katsomaan ruokailua vierestä. Kuppiin jäi yksi neljäsosa tabletista, jonka Miko ensin meinasi syödä, mutta sitten haistoikin sitä hetken ja jätti syömättä. Mikon piti kuitenkin vielä nuolla kuppi ihan puhtaaksi ja siinä meni myös viimeinen pala lääkettä. Täytyy vielä tänään googlata tuosta Flubenolin annostuksesta, kun paketissa on niin epäselvästi mainittu annostus. Tai siis 1 tabletti/10kg on ihan selvä, mutta niitä pitää antaa kahtena päivänä peräkkäin jos suolinkais- tai hakamatotartunta ja kolmena jos heisimatoja. Entäs jos ei ole mitään matoja? Viime syksynä annoin varmuuden vuoksi kolmena päivänä, jotta varmasti kaikki mahdolliset madot olisi poissa ennen rokotusta.
Syy sille, miksi mielellään käyn ohjatuilla tokotunneilla, on se, että silloin tulee ainakin jotain tehtyä. Nyt on taas monena päivänä pitänyt treenailla, mutta ei me mitään olla tehty vähään aikaan viime perjantaita lukuun ottamatta. Parina iltana oli tarkoitus mennä läheiselle kentälle, mutta kenttää ympäröivällä nurmikolla oli kaljoittelijoita. Ei me mitään yleisöä haluta. Saisi myös ilmat vähän viiletä, ettei tarttis sinne iltaan asti odottaa. Ja senkin takia saisi viiletä, että pääsis taas jälkeä tekee. Ei viitsi lähteä metsään hikoilemaan kumpparit jalassa ja reppu selässä.
Nyt on ilmoittauduttu Forssan ja Mäntsälän kaikkien rotujen näyttelyyn sekä Riihimäen koikkerierkkariin. Heinäkuussa on siis tiedossa kolmena peräkkäisenä viikonloppuna näyttely. Elokuussa käydään ehkä kahdessa näyttelyssä, joiden jälkeen voi tulla taukoa vaikka seuraavaan kesään saakka. Ellei jossain näyttelyssä ole sellaista tuomari, jolle Mikon välttämättä haluaa käydä näyttämässä. Mikolla on kuitenkin jo mejään tarvittava näyttelytulos. Toivottavasti Forssasta ja Mäntsälästä tulisi H:ta parempi laatuarvosana (eihän H:n takia kannata näyttelyissä kiertää), Riihimäeltä H on ok. Sinne ilmoitin Mikon vain koikkerimäärää kasvattaakseni. Samalla lähtee ilmoittautuminen kolmeen eri mejä-kokeeseen, elokuulle, lokakuulle ja marraskuulle. Ilmoittautumislomakkeessa hankalin kohta oli ”Osallistuminen jälkientekoon”. Pistin, että jälkientekoon osallistuu 1 henkilö, mutta kohtiin ”Joista suunnistustaitoisia” ja "Joista opastaa” en uskaltanut pistänyt mitään, kun en varmaan osaa suunnistaa (kompassia olen ehkä käyttänyt ala-asteella).