Kirjoittelin yksi päivä, että Miko saa aamulla 2dl nappulaa ja illalla 1dl. Aina Miko ei kuitenkaan syö 3dl nappulaa päivässä, sillä en pistä illalla lisää jos aamuiset on vielä jäljellä. Eilen aamulla ruoka ei taas yhtään kelvannut ja illalla pistin tonnikalat kupissa jo olleiden nappuloiden sekaan. Voihan Mikolla olla joku paastokausi, koska välillä se syö ruokansa aamulla. Toissapäivänä Miko söi aamulla vähän ja illalla napsi possu-kasvis-riisi-seoksesta possusuikaleet. Yleensä iltaruoka menee kokonaan, mutta tiistaina ei sekään kelvannut. Koko tiistain saldo jäi muutenkin melko olemattomaksi. Markus oli kyllä jakanut pizzansa Mikon kanssa. Pyysin, ettei Markus antaisi Mikolle mitään ylimääräistä, että ruokahalua riittäisi myös silloin kun on ruoka-aika. Vähän mietin, että pitäisikö vähentää ruokailut yhteen kertaan. Se on kuitenkin aika harvinaista, että Miko syö aamulla kaiken. Toisaalta illalla 3dl nappulaa + lihakasvissose/tonnikala tms. tuntuu vähän liian paljolta. Syökö Miko kerralla noin paljon? Joskus luulin, että Miko on ahne... Poika on varmaan tullut emäntäänsä; ruoka ei niin maistu, mutta välipalat ja herkut sitäkin paremmin  Mikolle nimittäin kelpaa kaikki namit ja muut mitä antaa ruoka-aikojen ulkopuolella. Miko ei kuitenkaan saa päivässä paljon kaikkea muuta, mutta silloin kun annetaan niin kelpaa. Ei namitkaan ihan aina kelpaa jos on jotain mielenkiintoisempaa, eihän tuo ahne ole. En tiedä onko sillä mitään vaikutusta, etten aamulla nosta kuppia pois jos Miko ei syö vaan annan sen olla lattialla vaikka koko päivän.

Miko on melkein aina kerjäämässä kun jotain syö ja meidän ruoka kelpaa sille oikein hyvin. Onkohan se vain nirso? Pitäisikö sitä alkaa ruokkia kotiruualla? En kyllä halua ruokintaa muuttaa sen takia ettei Mikolle kelpaa. Sittenhän se ainakin oppii nirsoilemaan. Ehkäpä teen niin, että ruokin Mikon vain illalla ja samalla ruualla kuin nytkin. Katsotaan onko sillä mitään vaikutusta Mikon ruokahaluun. Eilen illalla se ainakin vaikutti nälkäiseltä kun ei ollut mitään koko päivänä syönyt.

Mikon pikkupentuajan leikkikaveri Beea sai kaverin loppukesästä. Doora on nyt varmaan 4kk ja ihan yhtä pieni kuin Beeakin (ehkä samankokoisia kuin Miko 6 viikkoisena). Beeaa ja Dooraa ollaan nähty nyt muutamia kertoja. Ensimmäisellä kerralla Doora pelkäsi niin Mikoa, etten päästänyt poikaa tekemään tuttavuutta sen kanssa. Toisella kerralla Doora murisi Mikolle, jonka jälkeen Miko ei ole ollut siitä enää yhtään kiinnostunut. Mikolle riittää Beea, joka antaa haistella ja aina kellahtaa joko Mikon eteen tai minun jalkojen väliin. Kiinnostus Beeaankaan ei kovin kauaa kestä. Pusikoiden haistelu on paljon mielenkiintoisempaa. Harmi, että Miko "kasvanut isoksi" eikä ole enää kauhean kiinnostunut toisten koirien kanssa leikkimisestä. Kotona se kyllä leikkii meidän kanssa erittäin mielellään. Sehän on melkein koko ajan hereillä olleessaan vaatimassa leikkimään.