Punnitsin Mikon eilen Wiin tasapainolaudalla ja se näytti, että painoa on 16,5 kg. Eiköhän tuo ole se mitä Miko oikeasti painaa kun siinä 16,8 kg:ssa oli panta ja hihna mukana. Kooikereiden rotumääritelmä ei sano paljon koohon pitäisi painaa, mutta Miko saa kokonsa puolesta painaa vähän enemmän kuin muut urokset Luulisin, että sopiva paino Mikolle on 15 - 15,5 kg eli kilo-puolitoista pitäisi saada painosta pois. Tiedän kyllä mistä ylimääräinen paino on tullut; en ole vähentänyt treeninameja päivän ruokamäärästä ja annamme varmaan joka päivä Mikolle jotain ylimääräistä (pizzan ja leivän reunoja, Markus antaa osan ruuastaan). Aikaisemmin sillä ei ole ollut vaikutusta painoon. Nyt Miko on syönyt paremmin ja ehkä liikkunut vähän huonommin, joten siksi kai tuo lisäpaino on tullut. Mikon laihis alkoi eilen ja otin iltaruuan määrässä huomioon Mikon aikaisemmin päivällä saamat ruuat.

Sunnuntaina kävin Mikon kanssa metsässä, jotta se pääsi pitkästä aikaa juoksemaan vapaana (edellinen kerta oli 2 viikkoa sitten). Maastossa riitti haastetta molemmille, sillä kiipesimme rinnettä ylös. Maassa oli paljon oksia ja runkoja kaadetuista puista sekä kiviä. Rinteen päällä oli vähän tasaista maata ja sitten se lähti laskemaan takaisin alas. Kun Miko oli jo ylhäällä, se nenän edestä lähti lintu lentoon. Siinä kerkesi ajatella "voi ei" ja Miko oli jo kadonnut alarinteeseen. Onneksi Miko ei ollut kaukana kun pääsin ylös. Miko taisi kadottaa linnun kun tuli kutsusta takaisin ylös. Se alkoi kovasti haistella aluetta, jossa lintu oli ollut, joten lähdin reippaasti toiseen suuntaan. Palasimme takaisin tielle pellon kautta. Pellolla olisi ollut kiva päästää Miko irti kun poika olisi päässyt juoksemaan tuhatta ja sataa. Metsässä ei pystynyt niin hyvin juoksemaan, vaikka sai Miko sielläkin spurtit aikaan. Pelto oli lähellä tietä ja siellä näkyi lintuja, joten irtipäästäminen ei olisi ollut fiksua.

Sunnuntaina

Täällä ei vieläkään ole nähty lunta

"Metsän poika tahdon olla, sankar' jylhän kuusiston"

Miko ennakoi tosi usein, jos teen liikkeestä maahan tai seiso liikkeet loppuun asti. Siksi sunnuntaina harjoittelin Mikon vierelle tuloa kun se oli maassa tai seisoi. Palkkasin siitä kun Miko pysyi paikallaan enkä käskenyt sitä ollenkaan perusasentoon. Tokokouluttaja oli sitä mieltä, että kannattaa tosi harvoin harjoitella liikkeitä niin, että ne päättyvät sivulle nousemiseen. Vain sen verran harjoittelua riittää, että koira osaa asian. Oli mukava huomata, että Miko pysähtyy kun nostan kämmenen ylös ja sanon pysäytyskäskyn. Tämän siis huomasin kun harjoittelimme seisomista kun tulen sivulle. Ja senkin huomasin ihan sattumalta. Tarkoituksena ei ollut tehdä liikettä niin, että pysäytän Mikon vaan että käsken sen seisomaan ja kävelen sivulle. Kun Miko liikkui, niin noin sain sen pysähtymään. Näytin Mikolle myös vähän kapulaa, jota Miko pari kertaa nosti. Kun otin namit esiin, niin Miko alkoi vain tarjota kapulaan tassulla koskemista tai kuonolla sen tökkäämistä.

Tänään aloitin kunnolla kapulaharjoittelun. Istuin sohvan reunalle ja pyysin Mikon jalkojenväliin istumaan (se ei tosin ihan onnistu kun Miko istuu taaksepäin ja välimatka silloin kasvaa). Pistin kapulan Mikon suuhun ja pidin sen suuta hetken hellästi kiinni, sitten palkkasin.  Muutamien toistojen jälkeen huomasi hyvin, ettei se ollut Mikosta mukavaa. Mutta lopuksi Miko otti pari kertaa omatoimisesti kapulan suuhun hetkeksi! Jos olisin päästänyt irti, niin kapula olisi tippunut maahan, mutta pääasia että Miko itse otti sen suuhun. Jos vaan saan joka päivä tätä harjoiteltua, niin kyllä Miko alkaa noutokapulaakin kantaa. Nouto sinänsähän ei ole ongelma. Miko kyllä kantaa leluja, keppejä ja luita. Poika noutaa lelun kun sen heittää ja päästää irti-käskyllä (tai aikaisemmin) irti. Noutokapulaa se ei vaan halua ottaa suuhun.

Noutoharjoitusten jälkeen Miko sai tehdä pari temppua: pyöri ja läpsy. Läpsy on siis sama kuin gimme five. Tein sen vasemmalla kädellä, jolloin Miko oikean tassun lisäksi nosti vähän vasenta ilmaan. Siitä sain idean kokeilla miten käy jos nostan molemmat kämmenet ylös. Ja niinhän siinä kävi, että Miko nosti molemmat tassut käsiäni vasten

Sekä vasemmalle että oikealle tassulle käskysanana on "läpsy", joten kai otan sen käyttöön myös molemmille tassuille. Vihje siitä, mikä tai mitkä tassut täytyy nostaa, tulee minun kädestä/käsistä. Jos mä nostan oikean käden, niin Miko läppää vasemmalla tassulla jne. Tästä tempusta Mikoa kehuttiin niin innokkaasti, että poika alkoi käydä kierroksilla ja saimme oikein vauhdikkaat leikit vinkulelulla aikaan. Kalorinkulutusta Tänään harjoittelimme myös sivulla makaamista ja seisomista sekä perusasentoa peilin edessä. Perusasennon oikeaan kohtaan pitää alkaa kiinnittää enemmän huomiota kun Miko menee tosi helposti vinoon jos käsiapu on vähäinen.