Tällä viikolla tokoa on treenattu joka päivä eli vähän olen ryhdistäytynyt. Saa nähdä kauan kestää tällä kertaa Keskiviikkona, torstaina ja tänään olen töiden jälkeen hieman tokoillut Mikon kanssa, alkuviikosta oli ohjattuja treenejä. Parasta olisi lähteä heti töiden jälkeen ulos treenaamaan, mutta usein Markus on käyttänyt Mikon juuri ulkona kun tulen kotiin. Enkä viitsi lähteä heti perään, varsinkaan jos lenkillä on vierähtänyt yli 1,5 tuntia. Keskiviikon ja torstain tokoilut tehtiin sisällä. Harjoituksessa olivat kaukokäskyt ja liikkeestä seisominen. Kotona ei ole mitään ongelmaa saada Mikoa seisomaan paikallaan. Keskiviikkona kun lopuksi mietin mitä vielä voisi treenata niin Miko huomasi lattialla purkin kannen ja tarjosi siihen koskemista Joskus ollaan kosketusalustaa harjoiteltu, mutta nyt on ollut jonkin pituinen tauko. Minulla oli nameja purkissa ja kannen olin jättänyt viereeni lattialle. Kun Miko koskemista tarjosi, niin sitä sitten viimeiseksi harjoiteltiin. Torstaina tehtiin samoja harjoituksia. Heittelin pari kertaa kannen vähän pidemmälle. Aluksi Miko vain katsoi kantta ja jäi odottamaan sekä tarjosi muuta. Kun namia ei tullut, niin Miko juoksi koskemaan kantta. Mikon kosketukset oli ihanan innokkaita, poika oikein kunnolla läppäsi tassun alustalle

Tänään Markus oli käynyt Mikon kanssa ulkona hieman aikaisemmin, joten lähdin sen kanssa lenkille. Yleensä arkisin vien Mikon vain aamulla ja illalla ulos kun Markus hoitaa päivälenkitykset. Harjoittelimme ulkona seuraamista, liikkeestä seisomista ja paikalla makuuta. Seuraamisessa en ole vielä pitänyt vasenta kättä alhaalla, kun Mikon katse on niin siinä kädessä. Ekassa seuraamispätkässä testasin miten menee käsi alhaalla. Kävi niin kuin ajattelin eli Miko seurasi liian takana kun se työnsi kuonoaan käteeni. Kyllä se välillä katsoi minuunkin, mutta oli silti liian takana. Jotenkin käden alhaalla pitämistä kai täytyy alkaa harjoitella kun en voi ikuisesti pitää vasenta kättä koukussa. Lenkillä tehdyt liikkeestä seisomiset meni paljon paremmin kuin treeneissä ja Miko malttoi pysyä paikallaan. Paikalla makaaminen oli aika levotonta. Miko vilkuili aika paljon ympärilleen, mutta yhden pätkän sen pää oli eteenpäin. Ensimmäiset kolme kertaa Miko nousi saman tien ylös, mutta sitten alkoi mennä paremmin. Paljon mieluummin Miko olisi haistellut ja vapaa-sana olikin hyvin tehokas...

Viikonloppu meneekin mejäillessä ja agilityn mm-kisojen tuloksia jännittäessä. Joukkueradat meni kaikilta koohoilta oikein hienosti, joten peukut huomiseen finaaliin! Mikon jäljestystä joutuu myös jännittämään, mutta tällä kertaa ei voi olla huonompaa tuuria kuin viimeksi.

Yksi juttu, jota vielä sai jännittää, oli kooikerlehden tupsahtaminen postiluukusta. Tein lehteen kannen uusiksi ja jännitti nähdä miltä se näyttää painettuna. Hyvältä näyttää, toivottavasti kelpaa muillekin En varmaan täällä olekaan asiasta maininnut, mutta Suomen Kooikerhondje ry:n jäsenet on varmaan huomannut, että jäsenlehdellä on uusi julkaisuvastaava Kantta varten tarvii muuten isokokoisia pystykuvia, vink vink.