Lähdimme aamupäivästä kohti Helsinkiä, kun Mikolla oli edessä silmäpeilaus ja polvitutkimus. Bussikuski oli mukava ja rapsutti vähän Mikoa eikä Miko yrittänyt väistää. Myös viime torstaina oli mukava kuski, joka rapsutti Mikoa ja puhui sille: "Ethän pure? Jos puret niin et pääse kyytiin." Kotiin palatessa oli sama kuski ja kun Miko jäi bussin ulkopuolelle niin kuski kysyi siltä: "No, tuletko sä?" ja ojensi kättä Mikoa kohti. Sitten Miko kiipesi portaat ylös ja antoi kuskin taas rapsuttaa. Takaisin tähän päivään. Bussiin tuli myöhemmin vanhempi nainen, jolla oli mukana musta vedettävä kassi (sellainen kun mummoilla on). Kassi jäi bussin käytävälle ja Miko alkoi kovasti kurkkia eteenpäin. Piti itsekin katsoa onko bussissa toinen koira vai mitä Miko niin mielenkiinnolla tiirailee. En nähnyt muuta kuin sen kassin, joten sitä Miko kai katsoi. Kun nainen jäi pois ja seisoi ovella, niin Miko alkoi murista sille kassille! Silloin hän oli siis meitä lähempänä. Miko oli myös kovin kiinnostunut pari penkkiriviä edempänä istuneesta lapsesta ja häntä heilui kun Miko olisi halunnut tervehtiä. Myöhemmin bussiin tuli nainen muutaman lapsen kanssa ja yksi tytöistä jäi viereisille penkeille. Hän silitti välillä Mikoa ja kysyi naisen kehotuksesta Mikon rotua. Jouduin toistamaan rodun nimen, mutta tyttö osasi sitten sanoa sen ihan oikein naiselle, joka kysyi häneltä minkä rotuinen koira oli Nainen halusi tietää vähän lisää rodusta kun Miko oli niin kivannäköinen.

Matkustimme junalla Pukinmäkeen. Noustessa astuin Mikon hännälle ja kun Miko nousi, niin junan lattialle jäi tuppo Mikon häntäkarvaa. Tämä oli jo toinen kerta muutaman kuukauden sisällä. Mikolla on hännässä hienoimmat karvat, joten ei niitä saa lähteä Mikoa taisi vähän sattua kun häntä meni koipien väliin, mutta kyllähän sitä karvaa ihan reilusti lähti... Pukinmäessä piipahdimme Murren Murkinassa, josta löytyi pieni muovinen noutokapula harjoituskäyttöön. Puiset oli niitä samoja huonoja kuin Espoossa oli. Muovinen on samanlainen, jota kouluttaja suositteli harjoitteluun. Se puinenkin pitäisi löytyä, mutta nouto on vasta avoimessa luokassa, joten ei kiirettä. Mutta jee, löytyihän se kapula! Kiitos Kaisa Murren Murkinasta olisi varmasti löytynyt kaikkea muutakin kivaa, mutta täytyy palata paremmalla ajalla.

Sitten takaisin junalle ja yksi pysäkki Malmille. Seisoimme junan eteisessä, jossa yksi nainen halusi silittää Mikoa. Miko taisi hänestä tykätä kun jäi naisen jalkojen juureen istumaan. Apex olikin aika iso eläinlääkäri. Ihan erikokoa kuin missä olen koskaan aikaisemmin käynyt. Sain lomakkeita täytettäväksi ja Mikolle pistettiin saman tien tipat silmiin. Viiden minuutin päästä pistettiin toiset tipat. Menimme istumaan ja odottelemaan kun sain laput täytetyksi ja maksoin käynnin (85 euroa, sieltä sai myös S-etukortilla bonusta). Vieressä oli vaaka, joten piti mielenkiinnosta punnita Miko. Vaaka näytti 16,8kg! Muistaakseni olen punninnut Mikon viimeksi heinäkuussa ja silloin se painoi 14,9kg. Nyt Mikolla oli panta ja hihna, mutta silti, melkein kaksi kiloa! Pitää vielä jossain vaiheessa punnita Miko Wiillä, jolla kaikki punnitukset kotona on tehty. Onneksi ei kauaa tarvinnut odottaa meidän vuoroa.

Huoneessa oli eläinlääkärin lisäksi nainen, joka harjoitteli silmäpeilausta eli Mikolle tehtiin tuplatutkimus. Nostin Mikon pöydälle, pistin käden sen vatsan alle ja toisella kädellä otin pannasta kiinni. Huoneesta sammutettiin valot ja tutkimus alkoi. Eläinlääkäri selosti mitä teki, kun tämä oli minulle ensimmäinen kerta. Hän käytti kahta erilaista tutkimusvälinettä. Molemmissa silmissä oli pari pigmenttiläiskää (ilmeisesti valkuaisessa). Molemmista silmistä löytyi myös vähän sikiökautisia kalvojäänteitä (PPM). Eläinlääkäri sanoi, ettei se ole tällä rodulla perinnölliseksi katsottu eli siitä tulee merkintä johonkin rekisteriin, mutta KoiraNetissä näkyy vain "ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia". Näköjään yhdistyksen sivuilla kuitenkin lukee, että tuo on perinnölliseksi oletettu. Vähän tuota tutkin ja ymmärtääkseni KoiraNettiin tulisi tuosta maininta jos PPM:n kohdalle eläinlääkäri olisi ruksannut "avoin" tai "todettu". Mikolla on joku merkintä (NB) kohdassa "terve". Huom. kohdassa lukee "iris-iris PPM". Tutkaillessa löysin yhdeltä keskustelupalstalta, että iris-iris rihmat on harmittomia ja sellaisia koiria voidaan käyttää jalostukseen. Eli ilmeisesti tuon takia Mikon silmät on kuitenkin terveet. Tämän jälkeen harjoittelija katsoi Mikon silmät kahdella laitteella, joista toinen taisi olla eri kuin mitä varsinaisessa tutkimuksessa käytettiin.

Tämän jälkeen pistettiin taas valot päälle ja eläinlääkäri alkoi liikutella Mikon takajalkoja. Mikoa tämä toimenpide hieman ihmetytti Polvilumpiot pysyi hyvin paikallaan, joten polvet on 0/0. Ihan turhaan jännitin miten silmätutkimus menee. Miko pysyi koko ajan samassa asennossa. Pari kertaa piti vähän tiukentaa otetta Mikon vatsasta kun se vähän yritti perääntyä, mutta muuten Miko pysyi oikein hienosti paikallaan. Pyysin vielä lopuksi eläinlääkäriltä arviota Mikon painon sopivuudesta. Hän sanoi, että kyljissä on vähän ylimääräistä rasvaa ja kylkiluut saisi tuntua selvemmin. Pieni painonpudotus olisi siis suositeltavaa, mutta ainakaan sitä ei saa tulla yhtään lisää. Mä en ole edes huomannut, että Mikolle on tullut lisää massaa... Eläinlääkäri sanoi, että Miko oli vähän epäonnekas kun oli niin kirkas ja aurinkoinen päivä. Tipat nimittäin laajensi pupilleja ja vaikutus kestäisi noin kuusi tuntia. Kotona kyllä huomasi, että Miko siristi silmiään kun oli niin kirkasta.

Onneksi silmissä ja polvissa on kaikki ok, joskus 1,5 kuukauden päästä sitten lonkat. Jos kyynäristä ei tule paljon lisälaskua, niin nekin voisi kuvata samalla. Kysyin alkusyksystä kannattaako kyynäriä kuvata ja vastaukseksi sain, ettei kooikereilla ole yleensä ongelmia kyynärissä, mutta jos kuvaa niin vasta kun koira on vähintään 1,5 vuotta.