Pentunäyttelyssä

Toisten koirien ohitusta on harjoiteltu tosi vähän, kun koiria ei oikein tule vastaan aamu- ja iltalenkeillä. Markus vie Mikon ulos päivisin. Aamulla näemme yleensä Zorro-russelin, mutta sen kanssa Miko vähän painii, tai ehkä enemmin haistelee. Joskus aamuisin näemme Vinski-mäyriksen, mutta sitäkin saa moikata. Eilen päivälenkillä olikin oikein ruuhkaista lenkkipoluilla. Kaikkien koirien ohi päästiin kivasti kun Miko söi koko ohituksen namia.

Tänä aamuna kävimme viereisellä pellolla. Päästin Mikon irti kuten eilen aamullakin, mutta en ottanut hihnaa irti vaan annoin sen tulla Mikon perässä. Pellolta on niin lyhyt matka teille ja jalkakäytäville etten uskalla ottaa hihnaa pois. Vaikka mitä väliä sillä on laahaako hihna Mikon perässä vai ei. Jos se lähtee niin se lähtee. Ei me kovin pitkälle päästy kun Miko meni maahan, nosti toisen etu- ja takajalan ilmaan ja alkoi vikistä sydäntä raastavasti. Toisen kerran jälkeen käännyimme takaisin. Kolmannella kerralla vikinä oli jo kovin tuskaisaa. Mikon tassuilla oli ilmeisesti kylmä kun se niitä nuoli. Pellon laidalla käännyin katsomaan mihin Miko jäi. Poika makasi lumessa joidenkin metrien päässä eikä se tullut luokse kutsuttaessa. Menin Mikon luo ja yritin vähän tuuppia sitä ylös, mutta ei se noussut. Luulin jo, että minun pitää kantaa Miko kotiin, mutta kyllä se sitten nousi kun otin hihnan käteen. Auratulla tiellä Miko alkoi tehdä spurtteja... Loppuviikosta, kun ilma alkoi viilentyä, Miko on lenkeillä hetken pomppinut kolmella jalalla, mutta loppumatka on mennyt ihan normaalisti. Tänään oli varmaan kylmempää, mutta eiköhän viime talvena ole ollut kylmempiä kelejä. Eikä Miko silloin kuin välillä nostanut tassuja. Ihan kuin nyt kylmyys olisi sattunut Mikon tassuihin.

Tassuja paleltaa!

Punnitsin Mikon tänään ja vaaka (= Wiin tasapainolauta) näytti 16,0 kg eli viikossa on lähteny 200g! Enää 0,5 - 1 kg niin Miko on sopivan painoinen

Tietenkin juuri, kun olin lähdössä Messukeskukseen Lemmikki-messuille, alkoi aurinko paistaa. Olisi paistanut eilen, että olisi päässyt kuvaamaan. Aamulenkillä oli vielä melko synkkää. Lemmikki-messujen yhteydessä järjestettyyn pentunäyttelyyn oli ilmoittautunut 3 kooikerhondjea. Kaikki olivat pikkupentu-uroksia; Cavalriina's Zito Zombrero "Zito", Cavalriina's Zeus Zapatero "Masi" ja Manusia's Axel-Lobke "Jone". Veljekset Zito ja Masi olivat niin pieniä! Hollannintuonti Jone oli taas vähän kookkaampaa sorttia, sopivamman kokoinen minun silmään Voi kun pennuilla oli niin pehmeä karva. Ihania oli kaikki ja omistajat mukavia ihmisiä. Tuomari Päivi Eerola tykkäsi Jonesta eniten, Zito sijoittui toiseksi ja Masi kolmanneksi. Ainoastaan Jone sai KP:n ja oli ROP-pentu. Alla kuvia. Ne on kyllä niin huonolaatuisia, että melkein jo hävettää...