Tänään alkoi agilityn alkeet Veikkolassa. Ennen tunnin alkua kouluttaja kyseli meidän osaamisesta ja mitä muuta ollaan harrastettu. Hän oli myös löytänyt YouTubesta meidän viime torstaisen agivideon Meidän lisäksi paikalle ilmaantui samanikäinen bordercollienarttu. Toisella kentällä oli samaan aikaan tokotreenit. Miko haisteli melkein koko ajan tai vinkui tytön perään, joten vähän mietin mitä tästäkin mahtaa tulla.

Aloitimme esteisiin tutustumisella. Tämän jälkeen lämmittelimme koiria ja kouluttaja pisti esteitä kentälle. Molemmilla koirilla oli jo jonkun verran kokemusta agilitysta. Ensimmäisenä oli kahden hyppyesteen sarja. Bortsu aloitti ja melkein suu auki jäin katsomaan sitä vauhtia! Sehän oli ainakin triplasti nopeampi kuin Miko. Ja tosi hyvin se irtosi. Oli tosi kiva katsoa kuinka heti hihnan irtipäästämisen jälkeen bortsu oikein odotti, että mitä tehdään seuraavaksi. Siitä niin paistoi tekemisen halu. Ei oo meillä tuollaista. Kun tuli meidän vuoro, en meinannut saada Mikoa sivulle. Poika vaan luimi ja tuntui reagoivan muiden ääniin. Kouluttajakin sanoi, että huomasi Mikon paineistuvan kun toiselta puolelta kuului kovempi ääni. Miko hyppäsi hyvin molemmat esteet, mutta heti kouluttaja sanoi, että lisää vauhtia tarvitsisi. Lelupalkkaa piti myös kokeilla. Vaikka Miko innostuikin haisunäädän piippaamisesta, niin ei lelusta ollut sille palkaksi. Miko vain otti lelun suuhun ja tiputti sen saman tien. Haisunäätä on Mikon lempileluja ja viime viikolla se juoksi ympäri hallia lelu suussa. Selvästi Miko ottaa paljon häiriötä muista ihmisistä. Tokossa näin ei jostain syystä ole. Saan siihen tosi helposti kontaktin ja Mikon kanssa tekeminen on helppoa. Mutta tänään muut häiritsi Mikon keskittymistä ja paljon sai tehdä töitä kontaktin saamiseksi. Miko veti korvia usein taakse. Nopeampi hyppysuoritus saatiin, kun kouluttaja otti haisunäädän ja sitä piipautellen meni esteiden taakse. Kun annoin Mikolle luvan lähteä, se lähti paljon nopeammin. Läksyksi sain opettaa Mikolle riuhtomisleikkiä, että sitä voisi käyttää palkkaukseen.

Toisena esteenä oli puomi, jota Miko ei ole suostunut menemään viime talven jälkeen. Aloitimme niin, että otin toisella kädellä Mikon pannasta kiinni ja toisessa oli namia, jolla houkuttelin Mikoa eteenpäin. Ensimmäiset kaksi kertaa oli aika hitaita ja epävarmoja, kolmannella kerralla meni jo vähän paremmin. Yhden puomin suorituksen jälkeen Miko palkkasi itsensä hyppäämällä hyppyesteen ja siitä innostuneena se meinasi juosta bortsun luo. Onneksi kutsuni tehosi ja Miko tulikin luokseni. Näin kävi myös toisen kerran tunnin lopussa ja olen tosi tyytyväinen, että sain estettyä Mikoa menemästä ihanan tytön luo Kyllä se mua ainakin vähän kuuntelee.

Kolmantena oli kepit, neljä keppiä näin aluksi. Miko meni kepit ihan ok. Kun keppejä oli noin vähän, niin ei yhtään jäänyt välistä. Vähän ne kyllä tuntui loppuvan kesken kun Mikon hyppyliike tuli mukaan vasta viimeisellä kepillä. Voi kun saisi kotiin omat kepit, vaikka vain sen neljä. Keppejä pitäisi niin paljon harjoitella.

Neljäntenä harjoiteltiin putkea. Viime viikolla iloitsin kun Miko ei nostanut koipea putkeen, mutta tänään aihetta iloon ei ollut. Miko heti ensimmäisellä kerralla nosti koipea kahteen kohtaan ja toisella kerralla samoihin kohtiin. Sen enempää ei kokeiltu. Seuraavalla kerralla putki lyhyemmäksi ja tilaa niin, että pystyn juoksemaan Mikon kanssa, jotta tulisi enemmän vauhtia. Tuo putkiongelma on varmasti itse aiheutettu, mutta toivottavasti siitä ei ole tulossa pysyvää ongelmaa.

Viimeisenä Miko kävi vielä kerran puomilla ja se meni jo ihan mukavasti. Kouluttaja sanoi, että Miko innostuu esteiden suorittamisesta, mutta sen nenä menee heti maahan kun se on vähänkin epävarma. Taas sai myös todeta, että Miko on herkkä koira. Pitää olla sen kanssa tarkka, ettei saa mitään pelkoja aikaiseksi. Ensi kerralla kouluttaja ei ole paikalla, mutta saamme tulla treenaamaan itsenäisesti. Silloin voisikin paneutua putkeen ja keppeihin.

Kun tämä on vuoden viimeinen kirjoitus, niin tässä vielä katsaus tämän vuoden tavoitteisiin:

• Lonkka-, polvi- ja/tai silmätutkimukset
  Mikolta tutkittiin näiden lisäksi vielä kyynärät ja kaikki oli ok.
• Näyttelystä EH
  Miko sai virallisista näyttelyistä 1 x H, 2 x EH, 3 x ERI, 1 x PU3, 1 x varaserti, 1 x ROP-juniori, ei siis yhtään huonosti mennyt!
• Osallistuminen tokon ALO-luokkaan tai möllitokoon
  Ei toteutunut, koska edistyminen tokoliikkeissä on ollut hidasta (ihan omasta syystä) eikä tokokurssin päätteeksi suunniteltua möllitokoa järjestetty.
• Mejään tutustuminen
  Lajiin tutustumisen ja omatoimisen harjoittelun lisäksi osallistuimme kahteen kokeeseen, joista molemmista AVO0.

Ensi vuodelle olen miettinyt tavoitteita, mutta kirjoittelen niistä vaikka lauantaina. Lauantaina aamupäivästä palaamme Tampereen reissulta Helsinkiin, käymme hakemassa Mikon hoidosta ja menemme sitten Kannelmäkeen veljen luo, jossa olemme myös yötä kun mulla on lauantaina iltaohjelmaa. Kotiin uudenvuoden reissulta palaamme siis vasta sunnuntaina. Lauantaina on koko päivä aikaa kirjoitella tavoitteista kun ei kai muutakaan tekemistä veljen luona ole