Käväistiin tänään Lohjalla mätsärissä, joka oli Suomen Koirakasvattajat ry:n järjestämä. Mätsärissä arvosteltiin koirat roturyhmittäin ja tuomarit olivat oikeita ulkomuototuomareita. Ryhmät 7 ja 8 arvosteli Juha Palosaari, joka huomenna Tampereen ryhmänäyttelyssä arvostelee 19 kooikerhondjea. Ihan valtava määrä koohoja ryhmänäyttelyssä tai näyttelyssä yleensä. Aluksi arvosteltiin pennut ja sitten aikuiset. Seiskaryhmää oli tosi vähän, joten kovin kauaa ei kestänyt, että tuli vuoro mennä kehään. Meidän vieressä kuhisi cavalierejä, joita Miko oikein nätisti haisteli. Odottaessa Miko ihastui Tainan tutun nuoreen flättityttöön, jota piti alkaa pusutella. Tyttönen ei kovin kauaa Mikon pusuja sietänyt ja sitten tuli hammasta. Mutta ei se Mikoa haitannut, Mikolla alkoi vain häntä vispata entistä kovemmin...

Meidän numero oli 12 ja olimmekin viimeisiä ja yksin kehässä. Tuomari ei seisottanut Mikoa ollenkaan vaan aluksi ravattiin kierros ympäri, sitten edes takaisin. Miko tutkittiin pöydällä. Miko ei yhtään yrittänyt väistää tuomaria, mutta oli niin jäykkänä, ettei edes nami meinannut kelvata. Tämän jälkeen ravattiin vielä yksi kierros ja Miko sai punaisen nauhan. Myös Leevi oli saanut punaisen, joten vähän oli toivoa, että kooikerit voisivat olla tämän suht tuoreet kooikeroikeudet omaavan tuomarin mieleen. Kasiryhmän punaisten kehässä oli seitsemän koiraa, joita tuomari yksitellen juoksutti. Tämän jälkeen tuomari kätteli irlanninvesispanielin pois, sitten meidät ja vielä Leevin. Neljä parasta olivat flätti, kultsu/labbis (en muista kumpi) ja kaksi jenkkiä.

Oli tosi kiva mätsäri, sillä kehät menivät nopeasti kun niitä oli seitsemän eikä sinisten ja punaisten kehässä ollut tunkua, ainakaan ryhmissä 7 ja 8. Halli oli myös hyvän kokoinen eikä suuresta koiramäärästä huolimatta ollut ahdasta. Mielellään lähden uudestaan mätsäriin, jossa arvostellaan roturyhmittäin, suosittelen! Vaikka Miko ei ollutkaan tuomarin mieleen, niin olen siihen tosi tyytyväinen. Miko seisoi nätisti ja pysyi paikallaan vaikka namia ei tullut koko ajan sekä myös ravasi hyvin ilman haistelua. Harjoitteluista on ollut hyötyä, jee! Mun mielestä olisi ollut palkitsemisen arvoinen suoritus

Kävimme mätsärin jälkeen Tainan ja Leevin kanssa viereisessä metsässä lenkillä. Leevi yritti saada Mikon kanssa leikkiä aikaiseksi, mutta Miko ei enää välitä Leevistä. Voi harmi. Pojat tulee toimeen keskenään, yhtään ei tarvitse äristä (no viimeksi ärinää oli vähän), mutta Miko ei halua olla Leevin kanssa tekemisissä. Sillä menee heti korvat luimuun kun Leevi tulee lähelle. Ainoastaan silloin kun samoja hajuja haistellaan on korvat normaalisti. Kutsuin Mikoa välillä luokse eikä ongelmaa ollut. Välillä joutui kutsua vähän useammin kun jos Leevi tuli tielle, niin Mikon matkanteko tyssäsi. Kun ei sen Leevin ohi voinut mennä... Piti odottaa, että Leevi siirtyy pois.

Sain Tainalta kaksi peuran sorkkaa ensi vuoden mejäilyjä varten, jotka menivät pakkaseen. Sain myös ison kypsennetyn luun, jonka Miko saa huomenna järsittäväksi. Tälle päivälle on jo lampaan luu sulamassa. Miko muuten eilen söi lampaan luun kokonaan, mutta vasta kun se oli ollut 3h lattialla. Tainalle paljon kiitoksia sorkista ja luusta!