Miko aloitti joskus viime viikolla pärskimisen ja aivastelun. Välillä menee pidempiä aikoja pärskimättä, mutta joka päivä jonkun verran. Heräsi nenäpunkkiepäily, joten varasin Mikolle maanantaille ajan eläinlääkäriin. Syksyllä Nummelaan avattiin uusi eläinlääkäriasema, joten kävimme siellä tutustumassa. Ihan jo senkin takia, ettei tuo 700 metrin päässä oleva eläinlääkäri ole kovin kehuttu. Uudelle eläinlääkäriasemalle oli vajaa 3km matkaa, joten eilen illalla reippailimme kolmen tunnin iltalenkin. Eläinlääkäriasema oli oikein mukavan oloinen ja tilava. Odotellessa sai glögia ja piparia. Miko taitaa jo tunnistaa eläinlääkärin tuoksun, kun heti ovesta sisään tultuamme Miko syöksyi takaisin ovelle Muuten Miko oli kyllä tosi reipas ja pirteä. Mikolla on muuten sellainen nimi, jonka saa aina tavata tai muuten se on Niko tai Mico. Tai Miku kuten VihtiVetissä. Tavaamisesta huolimatta. Vastaanotossa kysyttiin onko tämä Miku, sanoin Miko. Eläinlääkäri kysyi samoin ja taas sanoin Miko. Ja eläinlääkäri kysyi "ai Miku". Siihen vaan hymähdin. Ihan sama mikä nimi siellä lukee. Odotellessa Miko punnittiin ja painoa oli panta, hihna ja heijastinliivi päällä 15,6kg! Torstain paastopäivän lisäksi unohdin lauantai-iltana antaa pojalle ruuan... Miko laihtuu kun unohdan ruokkia sen.

Eläinlääkäri kuunteli Mikon sydän- ja hengitysäänet, jotka oli ok. Hän tunnusteli myös kaulasta imusolmukkeet ja mittasi lämmön. Nekin ok. Nenäpunkkitartuntaa on vaikea huomata, kun punkit elelevät nenäonteloissa, mutta lääkitys saatiin varmuuden vuoksi. Ell pisti Mikon niskaan Stronghold paikallisvaleliuoksen, joka tehoaa kirppuihin, suolinkaisiin, sydänmatoihin, väiveisiin, syyhypunkkiin ja korvapunkkiin. Kai myös nenäpunkkiin? Sitä pitää pistää vielä kaksi ampullia kahden viikon välein. Jos oireet häviää reilussa viikossa, niin myös ne koirat olisi syytä hoitaa, joita Miko säännöllisesti tapaa tai tuosta tulee kierre. Miko ei ole viimeisen viikon aikana nähnyt tutuista kuin Zorro-russelin. Ostin Mikolle viikko sitten hammasharjan ja -tahnan ja kyselin vähän harjaamisesta. Kysyin myös Mikon rabies-rokotuksesta ja kyllä rokotustodistukseen on ihan oikein merkattu eli se on 3 vuotta voimassa. Mikolle kirjoitettiin myös lemmikkipassi, koska suunnitteilla on käväistä Virossa näyttelyssä En vielä tiedä lähdetäänkö, mutta kiinnostaisi kyllä. Innostuin Viron näyttelyistä kun Stella-siskon omistaja pyysi ottamaan yhteyttä jos olemme Tallinnaan tulossa. Mukaan saimme näytepakkauksen Royal Canin Dental-nappuloista. Meinasi suu jäädä auki kun kuulin paljon tuli maksettavaa. Mikon eläinlääkärireissuihin on muutaman päivän sisällä mennyt 300€! Torstaina sain muuten Mikon kyynäristä myös ihan oikeat kuvat, koska eläinlääkäri tulosti niitä vahingossa kaksi.

Tänään kävimme aamupäivällä Veikkolan agilityhallissa. Hallilla ei ole henkilökuntaa, joten paikan pitäjä tuli avaamaan meille oven. Hän jätti minulle avaimen, koska olemme menossa myös torstaina. Avaimen palautan ensi tiistaina, jolloin alkaa agilityn alkeiskurssi. Kenttiä oli kaksi ja toiselle aloin siirtämään esteitä. Kaikki esteet olivat seinän vieressä, joten oli aika homma yksin niitä siirrellä. Harjoittelimme keppejä, hyppyjä, putkea, rengasta ja A:ta. Puomiakin yritin, mutta ei Miko suostunut sitä mennä. Alkuvuodesta se oli vielä Mikon lempiesteitä. A:llekaan Miko ei meinannut mennä, mutta kyllä poika lopulta uskaltautui. A vaikutti kovin jyrkältä. Rengasta kokeilin muutaman kerran. Heitin Mikolle namin renkaan läpi, jolloin se hyppäsi perässä, mutta pari kiertämistä mahtui myös mukaan. Ja kun olin yksin, niin Miko sai palkan silti. Kepit meni ehkä kaksi kertaa ok, muuten vähän niin ja näin eikä Mikolla oikein hermo kestänyt toistoja. Putken pistin niin lyhyeksi kuin mahdollista, että olisi vähemmän mahdollisuuksia nostaa koipea. Olinkin tosi tyytyväinen kuinka hyvin Miko meni putkeen. Lopulta tuli kuitenkin koivennosto... Hypyissä oli ihan ok kertoja ja sitten niitä kun Miko ohitti esteet. Mun täytyy muistaa mennä niin läheltä estettä kuin mahdollista tai muuten Miko menee mun ja esteen välistä. Välillä jätin Mikon esteen taakse, jolloin piti yrittää varmistella, että poika myös hyppää eikä kierrä.

Heitin Mikolle välillä lelun esteen jälkeen ja aluksi se toimi hyvänä palkkana, kunnes lelu ei enää ollutkaan niin kiva. Nopeasti lelun sai myös takaisin. Luokse Miko ei tullut, mutta irti-käskyllä pudotti lelun. Puomille yritin lopussa nostaa Mikon, mutta Miko lähti karkuun kun yritin sen ottaa syliin. Siitä alkoi mun välttely ja jos kutsuin poikaa luokse se vain haukkui. Kun en tuota kovin kauaa jaksanut, niin korotin ääntä ja taputin käsiä. Sen jälkeen Miko tuli häntää heilutellen luo ja antoi koskea. Kaipa se tottelee kun lakkaa pyytämästä Pistin kameran välillä esteiden päälle, että sain vähän kuvattua meidän menoa. Jos jotain kiinnostaa, niin täältä löytyy. Meidän meno on sellaista, ettei siitä pitäisi edes videoita julkaista, mutta pistin nyt kuitenkin. Me ollaan treenattu vaan satunnaisesti, joten osaaminen ei kehity ollenkaan. Mutta alkeiskurssia on luvassa 10 viikkoa putkeen, joten toivottavasti sen jälkeen osataan jotain Mikon kanssa pitäisi tehdä vauhtitreenejä, koska se ravaa melkein koko ajan. Yritin omalla vauhdilla saada Mikon laukkaamaan, mutta eihän mulla mitään vauhtia edes ollut! Ja se ääni... Korkeaa kimitystä.

Koska tunti on pitkä aika agilityyn, niin harjoittelimme myös vähän tokojuttuja. Seuraamista ilman hihnaa piti kokeilla, kun siitä ei ole kokemusta. Pienen pätkän vain jaksoin tehdä kun Mikon takapää lähti turhan kauas. Paikkamakuu tähän mennessä pisimmällä välimatkalla ja puolen minuutin ajalla meni oikein hyvin. Kerran Miko käänsi päätään kun ulkoa kuului ääniä. Luoksetulo suoraan sivulle oli vauhdikas, mutta sivulle tulossa olisi parannettavaa. Tokohyppy oli Mikon säkän korkeudella, joka oli kai liikaa kun Miko pysähtyi esteen eteen ja katseli vain sen toiselle puolelle. Otin yhden laudan pois ja sen jälkeen meni hyppy oikein hienosti.

Torstaille pitäisi kehitellä suunnitelmat sekä agilityn että tokon osalta. Turhaan menee muuten aikaa miettimiseen. Agilityssa on vaikea keksiä treenattavaa, koska en itsekään osaa mitään. Vauhtiharjoituksia voisi ainakin tehdä.


Miko agihallissa


Vaikka Miko ei osallistunutkaan Voittaja-viikonlopun näyttelyihin, niin se sai silti ruusukkeen ;) Kennelliiton pisteestä piti ostaa Mikolle hupiruusuke, jossa lukee "Valioyksilö". Oli muut mitä mieltä tahansa, niin mun mielestä Miko on valioyksilö :)

Kooikerhondje-lehti tupsahti tänään postiluukusta, toivottavasti muutkin saa sen ennen joulua. Pitäisi varmaan lukea se läpi kun nyt ainakin huomaan jos siellä on virheitä. Tietenkin virheet huomataan kun niille ei enää voi mitään tehdä. Mutta se lehti on jo NIIIN luettu Sellainen virhe siellä kyllä on, että ensi vuonna yhdistys järjestää kesäpäivät eikä syyspäivät ja rotumääritelmässä voi olla virheitä, mutta ne oli myös alkuperäisessä tekstissä.