Niin se loma vaan meni ja huomenna pitää taas palata töihin. Onneksi säät suosivat ja paljon tulikin ulkoiltua. Yhden "vapaapäivänkin" olisi voinut pitää, mutta joka päivä piti olla menossa

Perjantaina kävimme äidin luona syömässä. Matkalla asemalta äidin luo oli yksi piha, jossa oli kaksi koiraa, saksanpaimenkoira ja valkoinenpaimenkoira. Molemmat aloittivat kauhean haukkumisen kun näkivät meidät ja erityisesti valkoinen ravasi kovasti aidan viertä. Piti ihan katsoa, että onhan aita tarpeeksi korkea. Vähän etuviistossa olevalla pihalla oli autossa pieni koira, joka sekin aloitti kauhean haukkumisen. Koira suorastaan sekosi autossa. Me vaan Mikon kanssa yritettiin mennä mahdollisimman nopeasti molempien pihojen ohi... Kylläpäs me saatiinkin meteliä aikaiseksi. Äidin miehen Mikan perhe on kovin musikaalinen ja jossain vaiheessa iltaa tuli soittimet mukaan. Jokaisella oli jonkinlainen soitin ja kun Mika ryhtyi jotain lauluntapaista esittämään, niin Miko liittyi mukaan musisointiin ja alkoi haukkua. Hassu poika.

Sunnuntaina kävimme aamulenkillä Purinalla, jossa oli kolmosten agikisat meneillään. Näimmekin heti jo tuttuja kun Suomalaisen Merja morjensti. Kohta näimme Elinan, jota Miko tervehti niin innoissaan, että taisi Nikon ja Novan omistaja olla jo kiva tuttu ihminen. Katselimme medien ratoja ja mukana oli neljä kooikeria: Milli, Frodo, Robi ja Ditte. Ensimmäisenä (tai oikeastaan jo päivän toinen rata, mutta meille ensimmäinen, joka nähtiin) oli hyppyrata. Koohoista ekana radalla oli Milli (Black Amiikos Remkje Rees), jolle tuli hieno 0. Samaa hienoa menoa oli myös Frodolla (Lucky Nana's Bromus), jolle myös 0. Katselin välillä tulostaulua ja Frodon aika näytti olevan selvästi nopeampi kuin muilla. Melko pian Frodon jälkeen radalle meni Robi (Tretex Kilroy), jolle myös 0. Viimeisenä koikkereista oli Ditte (Milfeddyg Juffrow Emily), joka harmittavasti varasti lähdössä ja pudotti ensimmäisen riman. Loppurata meni hienosti ja hyvin nopea oli myös tämä tyttö. Kisan voitti Frodo ja kolmanneksi tuli Robi.

Mikosta seisominen oli vähän tylsää, mutta poika onneksi osasi ottaa rennosti ja välillä nukkui maassa kaikesta hälinästä huolimatta. Kävimme ennen viimeistä kisaa lenkillä, jolla kohtasimme koohot ja Laitisen Jarin kanssa tuli muutama sana vaihdettua. Mehän kävimme ennen Mikon tuloa mm. Robia ja Hugoa katsomassa. Toisella agilityradalla Milli, Frodo ja Robi tekivät 0-radan, mutta Millille tuli pari sekuntia yliaikaa. Dittelle hyl, mutta kyllä se oli taas nopea! Taas Frodo 1. ja Robi 3. Katselin muutaman maksin menoa ja oli se aika masentavaa. Eihän Miko ikinä hyppää niin korkeiden rimojen yli. Harmittavasti en nähnyt yhden bretoninartun rataa, sillä kokoa tytöllä oli saman verran kuin Mikolla. Tulokset katsoin kuitenkin netistä ja bretoni oli tehnyt 0-radan ja ihanneajankin alittanut 6,5 sekuntia (nopeimmat maksit alitti sen yli 15s). Ehkä siitä saa jotain toivoa, mutta bretonin rakenne ei välttämättä ole samanlainen kuin koikkerin.

Tänään kävimme mätsärissä, jo kolmas viikko putkeen. Kahtena seuraavanakin viikonloppuna olisi mätsärit, mutta ne taitaa jäädä välistä. Kolmen viikon päästä on kaksi mätsäriä, joihin osallistumme ja neljän viikon päästä onkin Helsinki kv. Sää taas suosi, oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä. Seuraksi mätsäriin saimme Niko, Nova ja Edi koikkerit. Kentän reunalla oli meidän koikkerileirin takana tollerileiri Miko oli isoissa aikuisissa ja sai kaveriksi afgaanin. Meni taas hyvin, sillä Miko ei yrittänyt väistää tuomaria, vaikka taas näki ettei se siitä ollut mielissään. Tuomari ei katsonut ollenkaan hampaita ja aika nopeasti kopeloi Mikon. Jotkut muut koirat hän näytti tutkivan vähän tarkemmin, mutta hampaita ei tainnut katsoa keltään. Saimme sinisen nauhan. Vähän harmi, ettei tuomarilta herunut mitään kommenttia. Edi sai isoissa punaisen nauhan, Niko pienissä aikuisissa sinisen ja Nova veteraaneissa punaisen ja sijoittui toiseksi. Isoja aikuisia oli ainakin 80, ellei 90, joten odottelua tuli. Miko yllätti positiivisesti ja vähän leikki Nikon kanssa. Muihin uroksiin ei kiinnitetty huomiota, mutta Edille piti vähän murista. Ja Edi murisi vähän takaisin. Helsingin kansainväliseen saamme Edin kaveriksi kehään ja taidamme saada sen myös Oulussa kehäkaveriksi.