Maanantai-iltana kävimme vähän kävelemässä lähimetsässä Mikon ja kameran kanssa. Mulla oli kova hinku päästä kuvaamaan sieniä Mikostakin yritin saada pari kuvaa, jotta sain päivitettyä blogin ulkoasua hieman syksyisemmäksi. Pitäisi useamminkin poiketa polulta kun Miko niin tykkää kulkea metsässä. On kyllä vähän vaarallinen yhdistelmä Miko-flexi-spurtit-kaksi ulkoiluttajaa. Kun Miko innostuu flexin päässä tekemään spurtteja, niin täytyy mennä heti flexin pitäjään (=Markus) kiinni ettei ala päitä katkeilemaan... Harmi vain, ettei Mikoa voinut pitää irti kun tuo oli niin pieni metsäpläntti, ihan kehä ykkösen vieressä.


Sammaleen keskellä


Pitkäkoipi


Tässä vähän pienemmän näköisenä


Tasapainoilua

Tänään keskiviikkona oli taas oman seuran epikset, joihin en aikonut osallistua Mikon kanssa. Eilen sain tietää, ettei työpanostani kisoissa tarvita, joten osallistuimme sittenkin, ihan kannatuksen vuoksi. Medejä oli tosi vähän, ehkä kuusi. Rata näytti tältä:

Huolestuneena katsoin radan vaikeimmalta vaikuttavaa kohtaa: vierekkäistä puomia ja putken suuta. Miko tuntuu menevän putkiin ihan innokkaasti... Putken 8 kulma oli myös hieman hankalampi kuin mölleissä yleensä. Odotukset eivät olleet korkealla, tiesin vain, ettei voi mennä hyvin. Menimme radalle kolmantena. Musta vaikutti siltä, että Miko oli menossa hyppyjen jälkeen putkeen, mutta reagoi sitten onneksi kiipee-käskyihini. Hypyn 4 jälkeen alkoi sitten Mikon spurttailu... Kun pääsimme jatkamaan, vain kaksi seuraavaa estettä meni ok. Putken jälkeen Miko lähti taas tekemään ihan omaa rataa. Onneksi tämän enempää spurttailua ei tullut vaan loppu radan pääsimme tekemään melkein niin kuin kuuluikin. Hypyn 10 jälkeen Miko meni putkeen ja hypyn 11 taakse se jäi seisoskelemaan. Luulin jo, että pojalta loppui virta, mutta rata tehtiin loppuun kivalla vauhdilla. Katsoin ennen lähtöä pikaisesti tuloksia, joiden mukaan ajaksi tuli 79.44s ja ratavirheitä 35. Puomin kontaktilta tuli vitonen, joten ilmeisesti Miko sai vain 3 x hyl. Tuloksissa ei ollut ihanneaikaa, joten aikavirheenä 79.44 ja siksi tuloksena 114.44... Veikkaisin, että ihanneaika olisi 50s, joten meille oikeasti tuloksena 64.44. Sijoitus toiseksi viimeinen.

Näitä on varmaan nähty jo ihan tarpeeksi, mutta tässä video.

Alkaa jo vähän tuntua siltä, että osallistumalla epiksiin teen vain hallaa meidän agilitaamiselle. Miko kyllä menee muuten kivasti, mutta nuo sen omat irtiotot tahtoo tulla tavaksi. Miko varmaan on jo oppinut, että on ok tehdä radalla välillä spurttia ja mennä esteitä oman mielen mukaan. Sen olen ottanut opiksi aikaisemmista kokemuksista, että ei kannata yrittää ohjata Mikoa seuraavalle esteelle suoraan spurtista vaan pitää antaa sen rauhoittua ennen kuin jatketaan. Tästäkin kerrasta löydän paljon positiivista. Mikolla oli vauhtia tosi kivasti, muulloinkin kuin spurttien aikana. Olin tosi tyytyväinen siihen, että Miko meni puomille putken sijaan. Mietin kyllä olisiko pitänyt yrittää jotenkin varmistaa puomille meno, esim. menemällä itse putken eteen. Viimeisen pätkän radasta Miko meni tosi kivasti eikä nyt hyppysuoralla tullut kieltoa niin kuin viimeksi.

Luulen, että aika iso syy siihen miksi Miko alkaa ilakoida kesken radan, on se, että se ei saa olla juurikaan vapaana. Mikon ainoat vapaana olemiset on silloin kun olemme agitreeneissä sekä silloin kun joskus harvoin käymme koirapuistossa. Miko niin rakastaisi mennä vapaana metsässä, mutta ei täällä Helsingissä ole mitään paikkaa, jossa Mikoa voisin pitää irti. Onhan täälläkin isompia metsäalueita, mutta niissä liikkuu varmasti monia muitakin koiranulkoiluttajia.

Maanantaina julkaistiin talvitreeniryhmät ja olin aika yllättynyt, että koko meidän ryhmä on hajonnut. Talvikaudella on siis ihan kokonaan uudet treenikaverit. Meidät on pistetty kisavalmiiden ryhmään! Saa nähdä missä meidän treenit pidetään kun Pet Pal -areena, josta meille vuorot on varattu, valmistuukin vasta joulukuussa.