Viime viikon maanantaina ja tiistaina oli aktiiviset agilitypäivät, mutta sen jälkeen on ollut hiljaiseloa, jota jatkuu vielä monta päivää. Keskiviikkona ei ollut töissä ihan paras fiilis ja kotona mittari näytti kuumetta. Torstai meni sairastaessa, mutta perjantaina menin jo töihin kun ei vaan pysty olla kotona jos olo on ihan hyvä (ei saa olla liian tunnollinen työntekijä). Viikonloppu ja maanantai meni lepäillessä kun ei olo sitten ollutkaan enää niin hyvä ja välillä lämpö oli koholla. Kahtena viime yönä en ole juurikaan nukkunut kun olen yskinyt niin paljon. Tänään kävin lääkärissä ja sain koko viikon saikkua sekä mykoplasmaepäilyn vuoksi tujun antibioottikuurin. Viime sunnuntaina jätin agilitytreenit välistä ja pakko ne on jättää tälläkin viikolla, joten meidän seuraavat ohjatut treenit on vasta ensi vuonna. Täytyy joululomalla käydä pari kertaa harrastamassa omatoimiagilitya.

Mikolla on sairasteluni vuoksi ollut hyvin tylsää ja lenkit on ollut lyhyitä. Ostin kongia varten maksamakkaraa, jotta Mikolla olisi jotain tekemistä. Aktivointipallo pitää myös ottaa käyttöön, vaikka siitä ei Mikolle kovin pitkäksi aikaa olekaan iloa. Jos namia ei tule tarpeeksi usein ulos, niin Miko turhautuu ja alkaa heitellä palloa ja sitten jättää leikin. Lääkäri oli tosi mukava ja kun lopuksi tuli puhetta koiran lenkityksestä, niin hän sanoi omien koiriensa vaistoavan kun omistaja on sairaana ja silloin ne vetävät lenkillä vähemmän. Miko ei vetämistä harrasta, mutta välillä tulee nykäisyjä sivulle tai taakse kun Miko bongaa jonkun hajun. Nykäisyjä on tullut sairaana lenkittäessäkin, joten ei Miko tilaani mitenkään huomioi, yhtä röyhkeä se on kuin muutenkin Mutta aika paljon Miko on nukkunut vierelläni sohvalla. Välillä se on tullut viereen istumaan ja painanut päänsä mua vasten, niin liikkistä! Onneksi Miko kestää tekemättömyyttä, mutta 1,5 viikkoa voi olla vähän pitkä aika. Miko kyllä yrittää tyrkyttää leluja ja välillä kehittää omia leikkejä.

Hain muuten perjantaina postista teettämäni kuvakalenterin ja se on kyllä hienoin ikinä! Erityisesti marraskuu kaikessa harmaudessaan on niin ihana, että sitä pitää välillä katsella. Kalenterissa on joka kuukaudella oman värinen tausta. Marraskuussa on harmaa ja kuva Mikosta halla-aamuna näyttää siinä tosi hyvältä. Hieman huolestuttaa kun Kooikerhondje-lehden vedos ei ole vieläkään tullut. Jos se ei huomennakaan tule, niin täytyy olla yhteydessä painoon. Se pitäisi melko pian saada painoon, jotta se on jaettuna ennen joulua...

Tänne ei siis kummempia kuulu ja kun tällä viikolla ei kuitenkaan mitään tapahdu, niin seuraava kirjoitus tulee varmaan ensi viikolla. Ai niin, hankin ensi vuodellekin C-lisessin.