Aamupäivällä kuvasin Mikoa ja niistä kuvista muutama tässä:


Haukotus


Mr. Rintakarva

Iltapäivästä lähdimme koko perhe lenkille ja suuntasimme koirapuistoihin. Ensimmäinen, isoin koirapuisto ei tietenkään ollut vapaana, mutta Purina Areenan viereisessä puistossa saimme olla keskenämme. Olisin toivonut aurinkoista pakkaspäivää, jolloin tulee tietenkin parhaimmat kuvat. Tänään oli aika harmaata ja kuvatkin sitä samaa. Otan yleensä liikekuvat urheilukuva-asetuksilla, sillä sillä saa hyvät kuvat liikkeestä. Se on vaan harmi, ettei asetuksia pysty siinä yhtään säätämään, esim. muuttamaan valotusta (en tiedä käytänkö oikeita termejä). Otin muutamia kuvia, joissa tein itse säätöjä, mutta kuvista tahtoi tulla ylivalottuneita.

Kun olimme jo tovin viettäneet puistossa, ohi meni mies dobermanninsa kanssa. Miko juoksi puiston portille ja kun mies oli hetkeä aikaisemmin päästänyt koiransa vapaaksi, sekin tuli portille. Molemmat olisivat kovasti halunneet leikkiä, vaikka dobermannikin oli uros. Mies käveli koirapuiston lähellä ja samalla Miko ja dobberi juoksentelivat vierekkäin aidanviertä. Hän tuli koiran kanssa puistoon toisesta portista ja samalla me lähdimme pois. Miko olisi varmaan saanut hyvät leikit dobberin kanssa aikaiseksi, mutta ei me silti jääty. Ensimmäinen syy oli tietenkin se, ettei Miko tule luokse jos siihen tarvetta tulisi. Toinen syy oli Mikon tämän hetkisessä astumishalukkuudessa. En halua, että Miko alkaa astua dobermanniurosta. Kolmas syy oli se, että koiran omistaja puhui koko ajan puhelimessa.


Mikon ilmeet...


Lumipallon kiinniottamista


Etupää on jo pysähtynyt, takapää ei

Jatkoimme matkaa seuraavaan koirapuistoon. Isojen puolella oli koiria, joten menimme pienten puolelle. Miko sai taas haistella sekä juoksennella. Löysin kamerasta Tytin kooikereiden kesäpäivillä pistämät asetukset, joilla onnistui myös juoksukuvat. Niihin asetuksiin en ole koskenut Olisi kyllä niin kiva oppia käyttämään noita asetuksia, että saisi kamerasta enemmän irti. Alla olevat kuvat ovat Tytin asetuksilla otettuja.


Luminenä


Varpaat harottavat, kun on niin lunta tassuissa

Paluumatkalla menimme taas isoimman koirapuiston ohi, mutta siellä oli entistä enemmän porukkaa. Lenkillä vierähti kaksi tuntia ja sen jälkeen kylppärissä sai viettää tovin Mikon turkin kanssa. Lumipaakkuja löytyy näillä keleillä erityisesti Mikon käsi-, rinta- ja pyllykarvoista.


Nyt ollaan jo melkein kotona


Lumimies