Eilen päivälenkki kutistui 10 minuuttiin, sillä ulkona välillä paukkui ja se Mikoa häiritsi. Pari kertaa kannoin Mikoa, sillä jos vedin hihnasta, niin se meni maahan makaamaan. Tarkoituksena oli saada Miko sen verran kauemmaksi meiltä, että se lähtisi kulkemaan eteenpäin eikä vetämään taakse/seisomaan paikallaan. Kyllä se sitten onnistuikin. Lopun ulkoilun oli taukoa paukkeesta, joten Miko sai tehtyä pikaisesti tarpeensa. Iltalenkin olin suunnitellut klo 21, mutta silloin olikin jo kova pauke. Markus tuli mukaan, kun lähdimme lenkille puoli kymmenen jälkeen. Kierrettiin vain meidän talo. Miko yhden kerran nosti koipeaan, mutta hyvä että sentään vähän sai rakkoa tyhjennettyä. Ilmeisesti Markuksen mukanaolosta johtuen Miko käveli koko ajan vierellä eikä jäänyt paikalleen kovasta paukkeesta huolimatta. Miko ei onneksi mene paniikkiin rakettien pamahduksista eikä yritä lähteä pakoon, mutta se selkeästi ahdistuu (vetää korvat luimuun ja hännän alas, mutta ei koipien väliin). Sisällä Miko ei onneksi välitä raketeista. Meillä oli makuuhuoneessa verhot auki ja siitä huolimatta Miko nukkui välillä sängyllä, vaikka me olimme olohuoneessa. Istuimme pari kertaa Mikon kanssa makkarissa katsomassa ikkunasta raketteja. Miko katsoi ulos korvat höröllä ja vakavalla ilmeellä, ihan kuin normaalistikin. Yhdeltä yöllä pauke tuntui hiljenneen, joten meinasin viedä Mikon vielä pikkupissalle. Kun olin jo sulkenut oven, alkoi pamahdella, jolloin Miko istuutui meidän oven eteen. Mentiin sitten takaisin sisälle.

Tänään oli ihana aurinkoinen pakkasaamu. Olipas mukava herätä uuteen vuoteen. Mikolla ei tuntunut olevan mitään kiirettä ulos, vaikka hätä sillä varmasti oli. Kun olin pistänyt Mikolle pannan ja hihnan ja olin lähdössä ulos, Miko meni makaamaan olkkarin matolle. Se ei siis halunnut lähteä ulos. Pyysin Markuksen mukaan ja sitten Mikokin suostui lähtemään. Pauketta ei onneksi enää kuulunut.

Miko ei halua lähteä ulos    /    Ulkoilua pakkasaamuna

Miko tykkää katsella ikkunasta ulos

Ikkunasta katsominen on vakavaa puuhaa

Mikon mielestä mun sylistä oli parempi katsella ulos / Jotain mielenkiintoista ikkunasta näkyy

Kaikki kuvat ovat tänä aamuna pokkarilla otettuja. Iltapäivällä saimme tehtyä normaalin pitkän lenkin. Vähän olisi saanut lämpimämmin pukeutua, mutta ihanan kirpakka pakkanen oli. Tulisi vaan vielä lunta!

Tavoitteet 2012

Sitten tämän vuoden tavoitteisiin.

Agility

1. Kisavalmiita vuoden loppuun mennessä
2. 0-tulos möllikisoista

Agilityn osalta tavoitteena on olla kisavalmiita vuoden loppuun mennessä, sillä meillä on C-lisenssi vuodelle 2012. Kisaamisesta en aio ottaa paineita, voimme virallisesti startata vaikka keväällä 2013. Voidaan me aloittaa kisaaminen myös tänä vuonna, riippuen miten edistytään. Mölliluokassa tulemme varmasti starttaamaan monta kertaa ja siksi tavoitteena on vihdoin saada puhdas suoritus. Onhan se nytkin ollut jo monesti ihan mahdollista, mutta kun ohjaaja ei vaan osaa.

Mejä

1. Runsaasti jälkiharjoituksia
2. Tulos kokeesta

Tänä vuonna on pakko ryhdistäytyä mejässä ja tehdä Mikolle runsaasti harjoituksia. Tähän liittyy myös metsässä kulkeminen, jotta metsän äänet ja hajut tulisivat tutuiksi. Kooikereiden mejämestaruuteen todennäköisesti osallistutaan, mutta muut kokeet riippuu ihan siitä, miten harjoitukset sujuvat. Siksi tavoite "tulos kokeesta" mietityttää, mutta pidetään se kuitenkin.

Toko

1. Alokasluokan liikkeet kisavalmiiksi
2. Möllikokeeseen osallistuminen

Alokasluokan liikkeiden hiomista jatketaan tänäkin vuonna, toivottavasti ahkerammin kuin viime vuonna, jotta voisimme osallistua mölleihin. Ohjattuun koulutukseen olisi kiva päästä, mutta toisaalta opiskelu vie arki-illat (agility todennäköisesti sunnuntai-illat), joten vähän huonolta näyttää sen osalta.

Muut

1. Toisten koirien ohitukset kuntoon
2. Silmä- ja polvitutkimukset

Koirien nätisti ohittamista harjoitellaan edelleen, sitäkin toivottavasti paljon ahkerammin kuin viime vuonna. Loppuvuodesta on tarkoituksena uusia Mikon polvitutkimus Kennelliiton uuden ohjeen vuoksi sekä silmäpeilaus. Sen jälkeen Mikon osalta on viralliset tutkimukset tehty, sillä silmäpeilausta tuskin enää tarvitsee uusia kun Mikon jalostuskäyttö on epätodennäköistä. Toisen kerran haluan silmät peilata Hollannin kannan vuoksi (Silmätutkimukset, Hollannin kanta: ... Hollannin toive silmien peilauksesta on kahden vuoden välein. He toteavat, että koiran silmät tulisi peilata elinikänä kaksi kertaa. Tämän jälkeen on hankala määritellä ovatko mahdolliset silmämuutokset vanhuuden mukanaan tuomia vai perinnöllisiä sairauksia. Toisin sanoen Hollannin kanta on se, että jos koira peilataan esimerkiksi kaksivuotiaana, se peilataan uudestaan neljävuotiaana, ja tämä riittää silmäpeilauksien osalta jalostuskoiralle. Hennan kirjoitus yhdistyksen keskustelupalstalla). Mikon silmät on tutkittu 1,5-vuotiaana ja tutkitaan uudestaan n. 3,5-vuotiaana.

Näyttelyjen osalta en aseta mitään tavoitteita, sillä menestykseen ei voi itse vaikuttaa (paitsi opettamalla koira esiintymään edukseen). Mätsäreissä on tarkoitus käydä kevään ja kesän aikana, jotta Miko tottuu entistä paremmin tuomarin käsittelyyn. Näyttelyissä kierrellään sen verran kun sopivan oloisia tuomareita löytyy lähialueiden näyttelyistä. Toiveissa olisi saada toinen serti, kolmatta en edes uskalla toivoa, sillä Mikon kohdalla sertin saaminen on vaikeaa, vaikka tuomari olisikin itäeurooppalainen ERI-automaatti. Mutta yritetään. Ainoa varma näyttely on kooikereiden oma erkkari kesäkuussa, mutta pari muuta on suunnitelmissa.