Eilen leikattiin taas pojan kynnet. Kahtena aikaisempana lauantaina olemme tehneet niin, että Markus pitää Mikoa sylissä ja minä leikkaan kynnet, kuten teemme pupujen kynsiä leikatessa. Halusin eilen kokeilla pitää itse Mikoa sylissä ja leikata sen kynsiä. Sainkin leikatuksi etutassujen kynnet ja yhden takajaloista. Takajalat olivat sen verran vaikeammat, että Markus otti pojan syliin. En yhtään tykkää noista mustista kynsistä kun en uskalla leikata kuin ihan pienen palan. Eipä niissä juuri leikattavaa olekaan kun viikon välein leikkaa, mutta silti. Oli aika yllätys silloin kun menimme Mikoa hakemaan ja huomasin osan kynsistä olevan mustia. Luulin, että kaikki kynnet ovat valkoisia kun jalatkin on valkoiset

Iltalenkillä emme kerenneet kovin pitkälle kun Laku omistajineen tuli ulos. Laku kävi ensin pyörähtämässä multakasassa, jossa Miko oli käynyt vähän aikaisemmin. Sitä pyörähdystä omistaja ihmetteli, mutta kun näki meidät niin sanoi Lakun varmaan haistaneen Mikon. Miko kävi taas haistelemassa Lakua ja yritti leikkiäkkin, mutta ei Lakua edelleenkään kiinnostanut. Miko juoksi niin kovasti Lakun ympärillä, että vaihdoin lenkkisuunnitelmia ja menimme vain meidän talonyhtiön talojen ympäri. Poika nukkuikin sitten koko yön aamuun asti Pupuilla on olohuoneessa vessalaatikko, jonne ne tekevät tarpeensa ollessaan vapaana. Se on maassa vain silloin kun Miko ei ole paikalla tai muuten Miko kävisi siellä välipalalla. Iltalenkin jälkeen nostin laatikon sohvan reunalle ja kun vähän myöhemmin tulin olohuoneeseen, näin että Miko nousi sitä vasten. Yritin juosta ottamaan laatikon pois, mutta liian myöhään. Miko ehti pistää tassut laatikon reunalle ja niin laatikko tippui maahan. Miko vähän säikähti Ihan hyvä, että pysyi poissa sen aikaa kun siivosin laatikon sisällön lattialta.

Aamullakaan ei tarvinnut olla kovin kauaa ulkona kun Miko kulutti energiaa jahtaamalla naakkoja Rautian nurmikolla. On se niin kiva juosta lintujen perässä. Mutta se on ikävää kun jättävät jälkeensä sulkia, kuolleita poikasia ja muita linnun osia, joita sitten kaivan Mikon suusta...

Aamupäivällä meidän lyhyt lenkki kesti tunnin kun puolivälissä matkaa vastaan tuli Beea. Voi sitä iloa, kun Miko huomasi painikaverinsa Ohi meni myös 10kk ikäinen mäyräkoira, jonka nimi taisi olla Väinö, ja se myös vähän leikki Mikon ja Beean kanssa. Koirien hihnat olivat kaiken aikaa solmussa kun ei siinä hiekkatiellä viitsinyt vapaaksikaan päästää. Aurinko paistoi kuumasti ja pikkuiset olivat varmaan ihan poikki, mutta ei vain voinut lopettaa leikkimästä. Piti jossain vaiheessa pistää peli poikki etteivät ihan uuvuksiin itseään riehu. Vastaan tuli vielä vaalea suomenlapinkoira, jota Miko aluksi pelkäsi, mutta yritti senkin kanssa leikkiä. Mutta eipä sekään aikuinen koira ollut Mikosta kiinnostunut Sen perässä menimme meidän pihaan asti. Meidän pihalla Laku oli taas parvekkeella ja haukkui kun Mikon näki. Tällä kertaa Miko ei enää niin pelästynyt. Suomenlapinkoiran ulkoiluttaja taisi muuten olla ensimäinen, jolle kooikerhondje sanoi jotain "Ai se on se, joita on paljon agilitykentillä"

Luulin, että päiväruoka viivästyy kun tulimme kotiin tuntia ennen ruoka-aikaa ja Miko kuitenkin oli väsynyt kuumuudesta ja leikeistä. Kahdelta se kuitenkin oli pystyssä. Ruuan jälkeen menimme taas ulos ja ajattelin talojen kiertämisen olevan ihan sopivan pituinen lenkki. Miko ei juuri liikkunutkaan kun ulos päästiin. Parkkipaikoilla eli matkan puolivälissä vastaan tuli vähän Mikoa korkeampi sekarotuinen uroskoira, joka oli vapaana. Miko kovasti juoksi tämän koiran ympärillä ja yritti saada sen leikkimään. Miko jopa alkoi haukkumaan, mutta toinen koira ei välittänyt ja vain merkkaili puita Parkkipaikalla oli myös kuralätäkkö, jossa Miko kävi läträämässä, joten kotona piti vähän tassuja ja mahaa huuhdella. Toisen koiran ulkoiluttajan mukaan se koira oli kyllä leikkisä, vaikka ikää oli jo 9 vuotta, mutta tytöt kiinnostaa sitä enemmän

Mikon oli jo tullut sen verran riehuttua tänään, että uskoin sen sammuvan heti kun tulimme kotiin, mutta sillä riitti energiaa... Vasta neljältä poika nukahti kun normaalisti on mennyt nukkumaan heti kahden ulkoilun jälkeen eli noin kolmen aikoihin tai aikaisemmin. Saa nähdä milloin herää

Miko tykkää kepeistä, niin isoista kuin pienistäkin.