Nyt sitten tuli ensimmäinen päivä ilman kirjoitusta   Eilisestä ei olisi ollutkaan mitään kerrottavaa, koska kun tulin kotiin vein Mikon ulos, luin, nukuin sohvalla, vein Mikon ulos ja menin nukkumaan.

Tänään meillä oli treffit Beean kanssa. Näimme Idan ja Beean jo ennen hiekkakenttää ja hetken Miko vain katsoi Beeaa eikä liikkunut eteenpäin. Sitten se taisi tunnistaa ja tuli kova kiire päästä Beean luokse Heti oli painit pystyssä, mutta ei me voitu keskelle tietä jäädä, joten piti kulkea niin, ettei Miko yletä Beeaan. Matka hiekkakentälle oli yhtä vetämistä. Kun päästiin nurmikolle Beeaa ei enää oikein innostanut leikkiä, mutta Miko jaksoi yrittää haukkumalla, murisemalla, hyppimällä ympärillä ja näykkimällä mm. hännästä Kannattihan se kun Beeakin lopulta innostui taas leikkimään. Ohi meni yksi isompi koira, joka katsoi kiinnostuneena pikkuisten leikkiä ja vähän sai jännittää lähteekö Miko sen luokse, mutta leikit Beean kanssa oli onneksi mielenkiintoisempia. Noin tunnin jälkeen oli aika lähteä kotiin kun vettäkin oli alkamassa sataa. Miko jäi kentälle itkemään kun Beea lähti. Siinä se vaan ulisi eikä suostunut liikkumaan. Kannoin Mikoa hetken ja sylissäkin se päästeli ääniä. Kun laskin sen maahan, Miko onneksi lähti kotiin päin, vaikka kerran yritti Beean perään lähteä.

Meidän rapussa oli joku muuttamassa ja hissi oli siksi varattuna. Jouduin kantamaan tuon kahdeksan kilon pikkumiehen neljänteen kerrokseen... Se vähän tuntui Sitten vielä kuvat