Niin se aika kuluu ja nyt Miko on jo 10 viikon ikäinen. Tänään taas punnittiin poika samoin kuin viikko sitten eli Wii Fitin tasapainolaudalla. Painoa oli 4,4kg. Niin se poika kasvaa ja emäntä vain laihtuu Minulla paino on jo pitkän aikaa ollut sama, vaihtelua on voinut olla kilo suuntaan tai toiseen, mutta viikko sitten oli painoa lähtenyt 1,5kg ja tänään 0,5kg. Siitä on tosi pitkä aika kun viimeksi olen painanut näin vähän. Eihän kyse ole kuin kahdesta kilosta, mutta kun jo muutenkin on alipainoinen niin se tuntuu paljolta, varsinkin kun paino ei miksikään normaalisti muutu On kyllä tullut Mikon tultua syötyä vähemmän kun ei aina muista. Mutta takaisin Mikon painoon. Kiinnostaisi tietää mitä muut urokset ovat painaneet samassa iässä, että tietää onko paino ok. Maatessa pojan maha näyttää pullealta, mutta seisoessa ihan normaalilta. Kylkiluutkin tuntuu hyvin. Viikossa painoa on tullut lisää 600g, joka varmaan on aika normaali määrä.

Tänään poika madotettiin. Pistin matolääkkeen päiväruuan sekaan eikä tuo ahne pikkumies varmaan mitään erilaista siellä seassa huomannut. Ostin eilen Mikolle ennestän tutun Canexin lisäksi Flubenolia rokotusta edeltävään madotukseen. Ostin oraalipastaversion ja käyttöohjeita lukiessa ajattelin, että olisi pitänyt ottaa ne hyvänmakuiset purutabletit. En oikein ymmärtänyt miten sitä annostellaan

Tänään taas ollut kovin lämmin päivä. Aamulla Miko kyllä jaksoi kovin riehua ja kotonakin haukkui minulle useaan kertaan. Loppupäivä onkin mennyt pojan levätessä. Ulkonakin ollaan taas vaan käyty Rautian nurmikolla, että on poika saanut mennä omaa tahtia. Toivottavasti iltaruuan jälkeen pääsisi vähän metsäpoluille. Viimeisimmällä ulkoilulla yksi iso koira haukkui kun näki Mikon eikä Miko pelästynyt, katsoi vain. Hyvä niin. Mutta eilen illalla lenkin aikana Miko pysähtyi istumaan ja ulisi useamman kerran. Me ei yhtään tiedetä mikä on vikana kun se noin on alkanut tekemään. Onko siellä missä me ollaan jotain pelottavaa? Eikö se jaksa? Ei sitä ainakaan mihinkään näytä sattuvan.

Miko istuu jo ilman, että on makupalaa kädessä, jee! Nyt tuntuu hyvältä Ulkona en ole kokeillut, joten seuraavaksi pitää ottaa häiriöitä mukaan. Koitetiin tänään vähän maahan menoa. Hyvin Miko jaksaa myös odottaa jos käyn vessassa tai makuuhuoneessa ja pistän oven kiinni. Ollenkaan se ei ala vinkumaan, mutta on tosi iloinen kun tulee takaisin sen luo.

Miko meni jakkaroiden alle lepäämään ja luulin jo ettei se pääse pois kun oli niin ahdasta. Kyllä se kuitenkin pääsi, mutta autoin vähän.

Syvässä unessa, tällä kertaa ehkä vähän mukavemmassa asennossa.