En sitten millään muistanut viikonloppuna tehdä yksinoloharjoituksia Mikon kanssa. Kaupassakin kävin kun Markus vielä nukkui, joten ei se yksin olemista ollut. Tänään jätin vielä nauhoituksen päälle kun lähdin, sillä odotan kovasti, että Miko lopettaisi aamu-ulinat. Ja tämä sen vuoksi, että pääsisin itse taas lähtemään aikaisemmin töihin. Mikon takia saldo on jo 9h miinuksella... On myös tosi ärsyttävää mennä tuntia myöhemmin töihin, sillä matka saattaa kestää puoli tuntia pidempään. Junayhteyttä Helsingistä Nummelaan (ja Lohjalle) meinataan rakentaa vasta joskus 2030-luvulla, vaikka Turun motari on jo nyt ihan tukossa siitä automäärästä! Kotona odottikin iloinen yllätys kun kuuntelin nauhoitteen. Miko oli pitänyt ensimmäisen kerran ääntä vasta 7h yksinolon jälkeen Silloin oli noin 3min haukkuminen/ulvominen, tosin välillä oli pieniä taukoja. Myöhemmin tuli vielä toinen noin 3min haukkumisen ja ulvomisen sekoitus, jossa oli myös joitain taukoja. Miko joutui tänään olemaan vähän normaalia pidempään yksin, kun Markus kävi hammaslääkärissä. Muuten olisi viimeinen sessio jäänyt pois. Hyvältä alkaa siis näyttää Se ulvominen kuulostaa niin surulliselta... Haukkuminen taas alkaa välillä naurattaa kun Mikon äänet on hassuja

Mikolla on nyt kauhea astumisen tarve. Minä olen joutunut kohteeksi. Ajattelin, että tuo varmaan johtuu siitä kun nartut sekoittaa pojan pään, mutta Markuksen mielestä Miko pitää minua alempiarvoisena. Eikä Miko lopeta kielloistani huolimatta vaan joudun työntämään sitä pois. Viikonloppuna tosin kerran alkoi ärsyttää niin, että sen jälkeen Miko ymmärsi pysyä kauempana Itseni tilalle olen antanut ison heppapehmolelun, jota Miko mielellään astuu, mutta välillä poika kaipaa vaihtelua. Kai sitä täytyy johtajuutta vahvistaa, mutta uskon silti, että hormoneilla on jotain vaikutusta Mikon syömättömyys on ainakin osittain nirsoutta. Ostin nimittäin viikonloppuna Mikolle toisenmerkkistä ruokaa ja tällä kertaa aikuisille tarkoitettua. Olen sitä vähän sekoittanut nykyiseen ruokaan eikä yhtäkään uutta nappulaa ole kuppiin jäänyt. Vanhoja kyllä.

Tämän päivän toinen hyvä juttu oli se, että Mikolla oli meidän kotitreeneissä kovasti innostusta ja halua tehdä. Kerrankin kotona Miko tuli vauhdikkaasti perusasentoon ja oli parhaat perusasennot ikinä. Teimme myös yhden askeleen seuraamisia, jolloin perusasento oli entistäkin tiiviimpi. Miko pysähdyksen jälkeen melkein nojasi jalkaani Tätä lisää! Teimme myös istu-, maahan- ja seiso-harjoituksia, paikalla makaamista, istumista ja seisomista sekä temppuja. Pyöri-temppukin oli ihanan vauhdikas. Miko myös muisti, että keppiä koskettamalla saa namia.