Maanantaina päivällä Miko oli oksentanut kolmesti ja sen jälkeen lenkillä tehnyt oikein isot kakat, jossa loput kikkareista oli ollut limaisia. Kun Markus oli kertonut Mikon oksentelusta, alkoi huolestuttaa ettei Miko ole mitään myrkyllistä syönyt ulkona. Täällä Kannelmäessä on kuulemma joku levitellyt leivänpalasia, joiden sisällä rotanmyrkkyä ja lasinsiruja. Suhtaudun noihin viesteihin epäilyksellä kun usein viestiin liittyy maininta yhdestä tai useammasta kuolleesta koirasta, mutta en ole nähnyt uutisia rotanmyrkkyyn/partakoneenteriin kuolleista koirista (paitsi yhden, mutta silloin myrkkyä oli heitetty aidatulle pihalle). Tosin ei tuollaiset uutiset välttämättä pääse muualle kuin paikallisiin lehtiin. Kuitenkin olen tarkemmin katsonut mitä Miko tekee kun päänsä on laskenut maahan. Ei ole noita leivänpalasia näkynyt. Todennäköisempänä pidin sitä, että Mikon edellisenä iltana saama ruoka oli aiheuttanut vatsaongelmia. Miko sai ruokakaupasta ostetun tuoreruuan sunnuntai-iltana ja ensin vähän ihmettelin ruuan pintaa, mutta ajattelin että sen siltä kuuluu näyttää. Ehkä siinä kuitenkin oli jotain. Miko sai kotiin tultuani AB-jogurttia ja Tehobaktia. Illalla annoin jo normaalin ruuan eikä tänään ole ollut mitään oireita.

Maanantai oli Mikon lepopäivä. Olisi tehnyt mieli käydä iltalenkillä hölkkäilemässä, mutta vatsaongelmien takia jätin välistä. Ja siksi, että oli lepopäivä.

Tänään tiistaina kävimme vapaatreeneissä Munkkiniemessä. Meitä oli kuusi paikalla ja teimme edellisen kerran mölliradasta alun. Koko rataa ei tehty siksi, että ehtisimme tehdä enemmän.

A:lle asti oli sama kuin möllirata, rengas ja hypyt pistettiin perään rataa hieman pidentääksemme. Miko medinä sai aloittaa. Vaikka Miko oli nyt joutunut odottamaan vähemmän aikaa, niin spurtit piti taas vetää heti kun pääsi irti. Ekalla yrityksellä Miko juoksi kolmoshypyn ohi, toisella sama ja kolmannella Miko meni sitten pituuden ohi. Otin pituuden uudestaan ja seuraavat esteet meni hyvin, mutta Miko hyppäsi renkaan sivusta. Jouduin ottamaan sen muutaman kerran uudestaan ennen kuin oikea reikä löytyi. 9 ja 10 hyppyjen välissä Miko kävi haistelemassa ja merkkaamassa nurmikkoa kentän laidalla.

Kun tuli seuraavan kerran meidän vuoro, Miko kävi ennen kolmoshyppyä merkkaamassa viereistä heinikkoa, jossa oli toinenkin uros käynyt koipea nostamassa. Renkaasta löytyi taas väärä kolo ja merkkaus piti tehdä heinikkoon taas 9 ja 10 hyppyjen välissä. Toinen peräkkäinen toisto meni ihan samoin.

Viimeinen eli neljäs kerta olikin sitten paras, siltä saatiin 0 Ei merkkauksia eikä renkaan vääriä välejä. Vauhtiakin oli. Se oli niin hyvä suoritus, ettei sen jälkeen enää menty radalle.

Kiva, että sain korjattua edellisellä kerralla pieleen menneen ohjauksen A:lla. Ensimmäisellä kerralla ongelmia aiheutti se, että Miko kävi odottelun ja spurttien takia vähän kierroksilla ja ohjaaminen oli siksi hankalampaa. Tai kai ohjaus olisi onnistunut eikä esteiden ohi juoksemisia olisi tullut jos olisin ollut nopeampi. Vauhtia löytyi kivasti joka kerta eikä mutkaputki aiheuttanut ongelmia (= koivennostoa). Aikaisemmin olen jo todennut rataantutustumisen tärkeyden ja nyt voin sanoa, että lämmittelyesteillä käynti ennen (kisa)suoritusta on myös tärkeää. En tiedä onko lämmittelyesteitä epiksissä, mutta ainakin virallisissa niitä on. Meillä menee koko homma plörinäksi, jos Mikon vie kylmiltään radalle. Se näkyi juuri tänään ja viime viikolla tuolla mölliradalla.

Ilmoitin Mikon puolen tunnin kontaktitreeniin, joka on heinäkuun alussa ja täytyy toivoa, että päästään myös hyppytekniikkakurssille. Saan kohta avaimen I-HAH:n kentälle, joten pääsee kesälläkin sitten treenailemaan. Munkkiniemessä saan myös käydä tiistaisin ja sunnuntaisin treenailemassa, jos paikalle on tulossa joku, jolla on avain.