Viikonloppu vierähti Messukeskuksessa kooikerhondje-kehän laidalla. Lauantaina lähdin repun kanssa reissuun, sillä sain Club Registerin. Miko oli jäänyt vinkumaan oven taakse mitä se ei onneksi ole enää  pitkään aikaan tehnyt. Tällä kertaa syynä taisi olla se, että otin treenirepun mukaan. Miko on aina päässyt mukaan kun reppukin on ollut mukana, joten poika taisi luulla että jotain unohtui Kehän laidalla näki taas kivoja tuttuja ihmisiä ja Kodan voittajakakkua pääsi maistamaan. Helsinki Junior Winner 2010 -tittelit sai uros Black Amiikos Dim Dagowin sekä Isla. Helsinki Winner 2010 -tittelit menivät ihanasti harmaantuneelle Novalle ja Wiialle. Kehän jälkeen lähdin kiertämään myyntipaikkoja ja mukaan lähti uusi punaruskea näyttelyhihna, jolla on mukavasti paksuutta, keraaminen kooikerhondje-rintakoru, Mikolle pari lelua, 20 kpl Racinel-pihvitikkuja ja metrilakuja. Friskies näytepaukkaus lähti myös mukaan. Nuo pihvitikut on hyviä treeninameja ja piti ostaa kun sai 20 kpl 9,90 €. Kaupassa maksaa jotain 0,89 € / kpl eli melkein puoleen hintaan sai. Ostin tuon saman satsin myös viime kuussa kun oli sama tarjous Mustissa ja Mirrissä.

Ennen lähtöä kävin katsomassa sankarikoirien palkitsemisen. Kyllä siinä ihan silmäkulma kostui.

Kuvia Helsinki Winneristä löytyy täältä.

Sunnuntaina paikalla oli hieman enemmän koohoja. Näyttelyluetteloa selatessa näin siellä mukavan yllätyksen; Mikon Virossa asuva Stella-sisko oli paikalla! Voittajaan oli tullut myös muuta Viron porukkaa ja koska tiesin miltä he näyttävät, niin aloin etsiä mistä heidät löytäisi. Onneksi melko pian bongasin Viron seurueen ja menin lähemmäksi. Yksi narttu oli sen verran tutunoloinen, että piti kysyä kuka hän on. Ja se oli Stella. Pää on tytöllä samanlainen kuin Mikolla ja kyllä sen siskoksi tunnisti. Kokoa oli vähän enemmän kuin muilla nartuilla, mutta oli se kapea Mikoon verrattuna. Stellalla oli vain yksi aikaisempi näyttelykäynti takana, jossa tuomari oli mitannut sen 44,5 cm. Ihan varmasti korkeutta ei ole niin paljon, mutta 40 cm vähintään. Tuomari antoi H:n koska oli liian iso nartuksi sekä liian kapea ja pitkäjalkainen. Kehittyäkin vielä piti, mutta muuten ihan ok arvostelu. Omistajan kanssa tuli vaihdettua yhteystietoja. Monica oli viikonlopun Messarissa töissä ja tänään hän oli ihan viereisessä kehässä, jossa Stellan ja omistajan kanssa käytiin moikkaamassa.

Estaika's Destiny "Stella"

Tänään Juniorivoittaja 2010 -tittelit vei samat junnut ja Voittaja 2010 -tittelit sai Rasmus ja Täpi. Kehän jälkeen kävin vielä pyörähtämässä ostoksilla ja tällä kertaa tiesin mitä hain, joten ostokset oli nopeasti tehty. Ensin Royal Canin nappulaa, jota sain mukavasti halvemmalla kuin eläinkaupasta. Tätä merkkiä nyt syötän kun se ainakin Mikolle maistuu. Luut on maistunut vähän huonommin kun torstaina ja perjantaina Miko jätti luut kokonaan syömättä. Mikolla on vielä Tainalta saatu koipi kesken. Vaikuttaa vähän siltä, että Miko syö raa'at luut vain jos ei ole muuta syötävää. Sen verran huonosti on raakaruoka maistunut, ettei ruokavalio taida muuttua. Mutta vika voi myös olla lampaassa, ehkä se ei ole niin maistuvaa. Friskies-näytepaukkaukset oli iltapäivällä jo loppunut, mutta ostin HauHau Championin tonnikalapaloja, kun ne on niin hyviä treeninameja eikä niitä saa mistään meidän lähikaupasta. Lopuksi käväisin vielä Monicaa tapaamassa. Olisi ollut kiva vaihtaa kasvattajan kanssa vähän enemmän kuulumisia, mutta harmittavasti Monican töistä vapautumiseen oli vielä niin paljon aikaa, että lähdin kotiin.

Kuvia Voittajasta löytyy täältä.
Toivottavasti meni kaikki nimet oikein kun mulla ei ollut luetteloa eikä tulokset ainakaan vielä nettiin ladatessa ollut keskustelupalstalla. Vilkaisin vain kerran luetteloa, mutta onneksi muisti on niin hyvä ja koohojen nimetkin ennestään tuttuja, että uskon että ihan oikein meni

Lopuksi vielä tänään pikaisesti Mikosta otettu kuva. Pidän Mikoa melko karvattomana, mutta muita hieman vähemmän karvaisia koohoja nähtyäni täytyy sanoa, että on siinä karvaa Mikon karva ei ole kovin pitkää (tykkäisin jos olisi vähän pidempää), mutta melko paksu turkki pojalla on. Ei se kyllä tuossa kuvassa näy, mutta varsinkin selässä on karva alkanut paksuuntumaan.

Jossain vaiheessa pistän tänne Mikon sisarusten kuvia, kunhan vain saan kaikista. Toivottavasti saan. Kaksi omistajaa on vielä tuntemattomia.