Aamulla Miko alkoi vinkua puoli kuudelta. En aikonut nousta ylös kun riittää, että viidesti viikossa joutuu heräämään niin aikaisin, mutta jos toisella on hätä ja nälkä niin ei sitä voi olla huomioimattakaan. Joskus seitsemän jälkeen Mikoa alkoi väsyttää ja itsekin kävin pitkäkseni sohvalle ja tuli nukuttua joku 3 - 3,5h.

Lyhyellä metsäpolulla meitä vastaan tuli nainen samasta rapusta, jonka Miko tunnisti ja alkoi innoissaan pyöriä ja heiluttaman häntää. Samalla poika piti myös vinkuvaa ääntä, joka ei ollut ulinaa, mutta ei haukkuakaan vaan jotain siltä väliltä Tällä naisella oli kesällä pieni musta koira hoidossa. Miko on samalla tavalla vinkunut myös Lakun ja Piparin omistajat nähdessään kun koira ei ole ollut mukana, joten se ilmeisesti on tunnistanut/haistanut heidät tuttujen koirien ihmisiksi

Myöhemmin ulkoillessamme Miko juoksi ojaan ja löysi sieltä jotain herkullista. Menin heti avaamaan sen suun, että näin mistä oli kyse ja eiköhän se ollut kakkaa... Isomman osan siitä sain ulos sotkemalla omat sormet, pienempi suuhun jäänyt pala oli hetken päästä kadonnut ja Mikon suu oli ruskeana. Kakkaa meni yhden kynnen alle ja kädet haisi kamalalle. Vedin Mikon vähän matkan päähän maahan pudonneesta kakasta ja Miko veti niin kovasti sitä kohti. Kiersin hihnan muutaman kerran käteni ympäri kun Mikolla on jo niin voimaa, mutta jouduin vähän löysäämään kun tuntui, että kohta lakkaa veri kiertämästä. Miko jaksoi vetää varmaan parin minuutin ajan. Valjaatkin taisi ikävästi painaa kun poika pari kertaa köhi, mutta silti se vaan veti ja veti. Kun Miko hetkeksi lopetti vetämisen, pyysin sitä jatkamaan matkaa ja onneksi se jätti kakan. Olimme olleet ulkona vasta muutaman minuutin, mutta lähdimme sitten takaisin sisälle kun en ollut enää kovin hyvällä tuulella ja halusin pestä kädet. Ja eihän se kakan haju mihinkään vähään aikaan lähtenyt, vaikka pesin useampaan kertaa saippualla kädet Normaalisti jos Miko näkee koiran kakkaa, se haistelee sitä ja jos nykäsen vähän hihnasta, Miko jatkaa matkaa.

Miko oli nukkumaan menevän oloinen kun aloin imuroimaan ja pistin sen aitaukseen, ettei imurointi niin sitä häiritsisi. Miko vain piristyi ja välillä imuroinnin aikana piti outoa kimeää ääntä Ei sillä edes suu auennut.

Tunti sitten olimme ulkona ja kun Miko alkoi spurttaamaan, ajattelin vähän juosta sen kanssa eli siis niin, että Miko juoksee perässäni. Toisella kerralla Miko nappasi niin kovasti reidestä, että tuntui. Sen jälkeen se kävi lahkeeseen kiinni ja kesti ennen kuin sain sen rauhoittumaan. Siitä tulinkin mieleen, että täytyy vähän harkiten leikkiä Mikon kanssa kiihdyttäviä leikkejä kun ne saa sen näykkimään, murisemaan ja haukkumaan. Köysilelun veto ja pallon heittäminen kuuluu myös niihin leikkeihin. Mitäköhän sen kanssa sitten pitäisi leikkiä? Välillä piilotan sen peittoon ja pahvilaatikkoon nameja, mutta nyt ei ole pahvilaatikkoa ollenkaan.

Miko taas piti kovasti meteliä klo 23 aikoihin... Ensin se veti taas lenkkiä eli juoksi ympäri kämppää. Ei siinä muuten mitään, mutta kun Miko juoksee aina sohvan ja seinän välistä ja kun tuo seinä on ohut, kuuluu vaan kumahdus kun Miko juoksee ja osuu seinään. Pitäisi varmaa työntää sohvaa lähemmäksi seinää, ettei Miko mahdu väliin. Haukkumista tämän jälkeen. Se miksi on erityisen ikävää, että Miko pitää meteliä näin myöhään on se, että alakerrassa asuu pieniä lapsia ja ne varmasti nukkuu jo tähän aikaan. Alakerran äiti vielä valittaa meistä...

Meillä oli Mikon kanssa oikein mukava hetki (=paljon silittelyä ja rapsuttelua sekä sylissä istumista) parvekkeella sen jälkeen kun olin siivonnut ja tuli otettua vähän kuvia.

Piti myös vaihtaa tuo oikean yläkulman kuva kun Miko näytti siinä edellisessä niin pieneltä