Kouluttaja ei tänään päässyt paikalle, joten saimme treenata ihan keskenämme. Tulimme Mikon kanssa hallille varttia vaille, jolloin siellä ei ollut vielä ketään. Hallin seiniin on pistetty renkaita, joihin saa koiran kiinni, joten pistin Mikon sellaiseen ja ryhdyin siirtämään esteitä. Kohta toiselle puolelle tuli tokoporukka ja tasalta meidän ryhmän bc emäntineen. Aloitin Mikon kanssa tokolla. Kun seuraamista hihnatta ei ole juuri harjoiteltu, niin nyt sitten sitä. Miko seurasi kivasti eikä edes yhtään jätättänyt. Kokeilin myös liikkeestä maahan menoa ja varmaan häiriöstä johtuen Mikoa piti ensin kolmesti käskeä. Toisella kerralla meni jo paremmin. Pitää varmaan keskittyä maahan menoihin, sillä Mikon asento oli vino.

Agilityn aloitimme puomilla. Ensimmäinen kerta oli kuin Miko ei olisi puomia nähnytkään, mutta sen jälkeen alkoi mennä jo paremmin ja parin toiston jälkeen Miko ravasi puomin ilman, että piti namilla houkutella. Keppejä olisin halunnut kuusi, mutta kumpikaan meistä ei keksinyt miten kepit saa puolitettua (viime kerralla ohjaaja irrotti ne toisistaan). Harjoittelimme sitten 12 kepillä. Heti ekalla kerralla Miko hienosti sekä virheettä pujotteli kaikki kepit. Ihan huuli pyöreänä katsoin pojan menoa. Kesällä ja ennen joulua kepit on tökkinyt pahasti kun Miko tahtoo jättää jotain välejä pujottelematta, vaikka namikädellä sitä ohjaan. Toistojen lisääntyessä alkoi Mikon pujottelut huononemaan. Muuten pujottelu oli ihan ok, mutta välillä Miko meinasi jättää keppejä välistä. Se on kyllä varmaan oma moka. Aluksi en meinannut pysyä käteni kanssa Mikon mukana kun peruutin ja poika meni hienosti, joten ohjaus taisi vähentyä ja kun Miko ei ilman ohjausta pujottele, niin alkoi tulla virheitä.

Hyppyihin sain bordercollien emännän apuun. Aluksi hän palkkasi Mikoa kahden esteen takaa ja sitten kolmen. Miko ihastui naiseen ja alkoi heti ensihaistelujen jälkeen astumisyritykset. Naisella oli kotona narttu, jonka juoksut oli vasta päättynyt. Mikon mielestä nainen tuoksui NIIIIN hyvältä, ettei sitä vaan voinut jättää rauhaan. Hyvä puoli tuossa oli se, että Miko hyppäsi hyvin ja jo vähän enemmällä vauhdilla kun sitten pääsi naisen luo. Nainen oli parempi palkka kuin kanat Miko jopa vähän irtosi. Mun ei tarvinnut juosta mukana, riitti että annoin hyppykäskyt ja lähdin samaan aikaan liikkeelle. Kun kolmas hyppy lisättiin, niin taisin jäädä liian taakse, sillä kolmatta hyppykäskyä huutaessa sain Mikon kääntymään minuun päin. Pari kertaa Miko hyppyjen jälkeen kääntyi takaisinpäin ja tuli hakemaan palkkaa multa eikä suoraan edessä olleelta naiselta.

Teimme muutaman puomi- ja keppiharjoituksen ja sitten saimme taas naisen apua pussin jälkeen palkkaamiseen. Pussi sujui pari kertaa ok, tosin vauhtia ei ollut ja sitten Mikon piti mennä nostamaan koipea pussin päälle, kahdesti. Argh. Pissojen siivoamisen jälkeen taisimme vielä kerran mennä puomin ja sitten lähdimme.

Tällä kertaa haastetta riitti siinä, että olimme harjoittelemassa esteitä samaan aikaan bortsun kanssa. Aluksi Miko pysyi hyvin luonani ja tuli kyllä takaisin jos meinasi mennä tytön luo. Mutta sen jälkeen kun Miko pääsi haistelemaan ihania nartuntuoksuja, se kiinnostui bortsutytöstä paljon enemmän ja aloin siksi välillä pitämään Mikoa hihnassa. Ja välillä talutin sen kaulapannasta takaisin esteen alkuun. Kerran Miko meni seinässä kiinni olleen tytön luo eikä tullut takaisin ennen kuin tulin itse lähelle. Onneksi yhtä karkailua enempää ei tullut, mutta kyllä sai taistella Mikon huomiosta...

Mikon uusi isompi talvimantteli tuli viime torstaina. Tämä takki peittää reidet kokonaan ja pituutta on sen verran, että selkä pysyy piilossa, vaikka Miko laskee päätä maahan. Pienempi takki oli kyllä pituudeltaan ok kun Miko seisoi pää pystyssä, mutta pään laskeminen paljasti jonkin verran selkää.

Olin jo lähdössä Mikon kanssa Tallinnaan näyttelyyn ensi kuun puolivälissä, mutta onneksi ennen ilmoittautumista ajattelin vielä kustannuksia. Kovasti kyllä tekisi mieli lähteä helmikuun Tallinna kv-näyttelyyn, mutta ei nyt taloudellinen tilanne oikein sitä salli. Vaikka eihän Tallinnaan meno sen kalliimpaa ole kuin jollekin suomalaiselle paikkakunnalle, mutta kun nyt on kaikkea muutakin. Pöh. Menemme sitten kesäkuussa Viron Voittajaan Onhan kesällä kivempi lähteä, mutta en välttämättä tuohon Voittajaan olisi halunnut mennä. Muut Tallinnan näyttelyt ei sovi ja pidemmälle en halua ilman autoa lähteä. Käydään siis tuolla Voittajassa katsomassa millaista on käydä ulkomailla näyttelyssä, mutta mitään menestystä en odota tai toivo. Onhan sinne varmasti menossa muitakin suomalaisia.

Eilen tuli Kennelliiton lausunto Mikon lonkista ja kyynäristä ja nyt sitten on tulokset kaiken kansan nähtävillä KoiraNetissä. Mitään muutosta eläinlääkäriltä saatuun tulokseen ei odotetusti tullut, kun olihan nuo ihan selviä. Tai ainakin omasta mielestäni lonkkakuvassa näytti reisiluut olevan nätisti lonkkamaljassa.

Tällä viikolla on vielä mukavaa ohjelmaa luvassa. Torstaina käyn koirahierontakurssin luennolla ja lauantaina on Helsingin kooikertapaaminen sekä hierontakurssin käytännön harjoitukset. Kurssille ilmoittautuessani olin siinä käsityksessä, että sekä luento että harjoitukset ovat samana päivänä. Onneksi harjoitukset ovat vasta iltapäivällä eli eivät mene kooikertapaamisen kanssa päällekkäin. Perjantaina on vielä lomapäiväkin, joten huomenna on viikon viimeinen työpäivä