Lauantaina oli meidän hyppytekniikkakurssin ensimmäinen päivä. Ulkona tuli vietettyä 10 tuntia, joten luulisi unen maistuvan tänä yönä. Miko ainakin meni heti nukkumaan, mutta sisäinen kello kyllä herätti vikisemään iltalenkin aikaan. Se tuntuu olevan ainoa ulkoilu, jonka ajankohdan kanssa Miko on tarkka

Myöhästyimme hieman kun bussi oli 10 min myöhässä. Aluksi oli luento. Luennolla puhuttiin hyppäämiseen vaikuttavista asioista kuten rytmistä, tasapainosta, sopivasta vauhdista ja vireestä sekä koiran hahmottamisesta. Aiheena oli myös koiran tehtävät hypyssä, joita ovat

1. Reitti esteelle, laukan valinta
2. Etäisyyden arviointi
3. Ponnistuspaikan arviointi
4. Painon siirto takajaloille
5. Ponnistuskulma
6. Korkeus ja ilmalento

Erityisesti mieleen jäi, että koiran pitää aina katsoa eteenpäin ennen kuin se saa lähtöluvan, jotta se ehtii ajatella ja tehdä ratkaisuja ennen esteiden suoritusta. Mieleen jäi myös se, että pään asentoon täytyy kiinnittää huomiota. Koira pitäisi ainakin alkuvaiheessa palkata targetilla, jossa joko namia tai lelu. Tällöin koira katsoo maassa olevaa targettia eikä ohjaajan kättä (jossa nami tai lelu) ja sen pää on silloin paremmassa asennossa. Oikea hyppytekniikka kannattaa opettaa jo pennusta asti, jotta myöhemmin ei tarvitse korjata.

Luennon jälkeen ensimmäinen ryhmä eli maksit lähti lämmittelemään ja muut rakensivat harjoitukset. Miko tuli oikein hyvin toimeen samankokoisen pyrripojan kanssa. Molemmat olivat halukkaita leikkimään ja annettiin niiden välillä tehdä tuttavuutta kun samalla tuli lämmittelyn kannalta hyödyllisiä spurtteja molemmille. Alkuverryttelyn jälkeen Ulla esitteli molemmat harjoitukset, nimeltään set point ja perussarja.

Aluksi Ulla kävi kaikki ykkösryhmän koirat läpi. Ensin Mikon piti ravata edes takaisin sekä vasemmalla että oikealla puolella. Saimme kotitehtäväksi harjoitella oikealla puolella kulkemista, koska oikealla Miko meni vähän vinosti. Lihashuolto-luennolta oikean puolen vahvistaminen olikin tuttua, mutta jostain syystä harjoittelut on jäänyt… Ulla tunnusteli Mikoa ja sanoi heti ensimmäiseksi, että painoa pitäisi vähän pudottaa. Ei hän Mikoa lihavana pitänyt, mutta sanoi, että agilitykoira saisi olla laiha. Hän katsoi tasapainoa nostelemalla Mikon vastakkaisia etu- ja takajalkoja samaan aikaan, nosti koiran takapäätä ilmaan (sen merkitys ei valjennut) sekä kosketteli Mikon takaosaa. Ilmeisesti Miko ei reagoinut kosketteluun ja siksi Ulla sanoi, että takapää saisi olla vahvempi. Hän sanoi, että se, ettei Miko reagoinut, voi johtua myös jumeista, joten välttämättä takapään vahvistamista ei tarvitse. Kunhan fyssarille pääsemme, niin saamme kyllä sitten vinkkejä takapään vahvistamiseen, jos tarvetta.

Aloitimme set point –harjoituksella, jossa hypättiin okserin yli. Makseilla etäisyys aloituspaikasta esteeseen oli 6 jalkaa(?) Aluksi oli pelkkä hyppy, jonka jälkeen lisättiin toinen rima. Mikolla rimojen korkeudet olivat 15cm ja 25cm. Pistin namikupin esteen taakse. Mikon ekasta suorituksesta kommenttina oli, että se oli aika epävarma. Toinen meni kai vähän paremmin, mutta virettä piti saada nostettua. Nami vaihdettiin lelupalkkaan. Miko ei niin innostu maassa olevasta lelusta vaan tarvitaan liikettä. Siksi menin hypyn taakse kyykkyyn, selkä Mikoon päin ja pallo maassa vieressäni, jotta Miko ei katsoisi minuun vaan targettiin. Annoin sitten Mikolle luvan suoritukseen ja Mikon hypättyä heitin pallon. Lelupalkka ainakin paransi Mikon virettä. Mikolla aika nopeasti voi kadota mielenkiinto palloon, jolloin heti sen kiinnisaatuaan Miko saattaa pudottaa pallon ja alkaa haistella. Kun näin tapahtui, niin piti lähteä juoksentelemaan Mikon kanssa, jotta pallosta tuli mielenkiintoisempi. Tätä juoksentelua tehdään yleensä omatoimitreeneissä, koska se saa Mikon kunnolla ilottelemaan pallon kanssa. Muiden seurassa en vain viitsi

 
Tästä harjoituksesta pitää vielä huomenna vähän kysellä, että osaan itsekin sen oikein rakentaa

Toisessa harjoituksessa, perussarjassa, oli viisi hyppyä ja etäisyyttä niiden välillä 6 jalkaa. Aloituspaikasta ensimmäiseen esteeseen oli 4 jalkaa ja hyppykorkeus 25cm. Miko meni ihan kivasti videon perusteella. Itse en muuten Mikon suorituksia nähnyt kun olin selkä siihen päin. Ainakin viimeisestä sarjasta tuli kommenttia, että Miko lopussa korjasi hyvin. Ulla suositteli Mikolle 5,5 jalan etäisyyksiä ja 20cm rimakorkeutta.

 

Video lauantain harjoituksista löytyy täältä. Kiitos Elisalle kuvaamisesta!

Mikolla oli loppupäivä pelkkää oleilua, kun minä katselin muiden ryhmien eli medien ja minien suorituksia. Medeissä oli myös Mizy, jonka perään Mikon piti aluksi kovasti vinkua. Mizy vaan on Mikosta niin ihana koikkerityttö. Mineissä harjoitteli Nero, jonka suorituksissa oli apuna namialustalla. Ihanan innokas pentunen! Nero oli myös Mikosta iki-ihana.

Halusin tehdä Mikon kanssa koulutuksen päätyttyä muutaman kontaktiharjoituksen, sillä ajattelin Mikolla olevan energiaa pitkän odottelun jälkeen, vaikka päivä rasittava olikin. Ja niinhän sillä olikin. Intoa tekemiseen löytyi oikein kivasti. Miko oli A:lla mukavan vauhdikas ja kontaktit onnistuivat täydellisesti, vaikka itse juoksin kauemmas. Puomin Miko meni ensin tosi hitaasti, mutta seuraavalla toistolla sain sen jo laukkaamaan ylös ja ravaamaan lopun vauhdikkaasti. Olen tosi tyytyväinen siihen kuinka hyvin kontaktit kosketusalustan kanssa sujuvat. Kertaakaan Miko ei ole juossut ohi, vaikka itse jatkaisin matkaa. Kerran Miko meni omiaan A:lle ja koska alusta oli puomin alastulolla, niin sitä ei voinut käyttää. Sanoin koske-käskyn, jonka jälkeen Miko jäi paikalleen pohtimaan, mutta toisen käskyn jälkeen tuli hieno 2on2off –kontakti. Hienosti kun alustaa ei vielä olla häivytetty! Loppuun vielä vauhdikkaat palloleikit. Mikolla oli oikein kivaa.

Huomenna opiskellaan taas lisää!