Tänään matkasimme Tainan ja Leevin kanssa ensimmäistä kertaa kooikertokoon. Molemmat olettivat toisen tietävän, missä Nuottaniemen venesatama oli, joten hetken Matinkylässä/Haukilahdessa pyörimisen jälkeen piti kysellä ohjeita Taina ajoi auton sivuun, jolloin Miko valpastui ja alkoi katsella ikkunasta ulos. Miko haukkui ohi meneville ihmisille. Kotonakin Miko välillä istuu sohvalla ja katsoo ikkunasta ulos kuin vahtien. Jos Miko näkee jotain, se "röhkii" ja tuhisee.

Oli tosi kiva nähdä niin monta kooikeria, joista lähes kaikki olivat uusia tuttavuuksia. Maru ja Qarisma olivat itse asiassa ainoat tutut. Havu oli Turun kv:ssä, mutta ei käyty tutustumassa ja Capo ja Cinto saattoivat olla viime keväänä koiranpäivätapahtumassa Helsingissä. Paikalla oli 13 kooikerhondjea! Mikon ja Leevin lisäksi paikalla olivat Qarisma (Maricosan's Quotus Orion), Cinto (Bella Belleza's Cinto), Savina, Rami, Elte (Black Amiikos Emerentius Elte), Havu, Capo (Huvi-Tuulen Don Quihotte), Ringo (Wishdecoy Rhett Olivia), Maru (Wishdecoy Ruth Olivia), Netta ja Mizy (Wishdecoy Sonya Paris). Netta ja Mizy olivat tulleet vain tutustumaan, kun pikkuisilla on ikää vasta 9 viikkoa. Suloiset pikkutyttöset ovat Wishdecoy S-pentueesta. En ole varma, ovatko viralliset nimet ihan oikein, kun löysin nuo Koikkeri tietokannasta Rami ja Elte ovat sisaruksia.

Lähdimme "parkkipaikalta" yhdessä kohti rantaa ja koiriin piti saada kontakti, että kulkevat nätisti muita huomioimatta. Miko veti koko matkan rantaan eikä siihen saanut minkäänlaista kontaktia. Ei namit kiinnostanut, vaikka pistin suoraan nenän eteen. Rannalla esittäydyimme, mutta kierros taisi päättyä ennen meitä, kun me jäimme esittelemättä Aloitimme seuraamisella/ohituksilla. Meillä ensimmäinen kerta meni niin huonosti, kun Miko koko ajan vain haisteli eikä namit kiinnostanut. Toisella kerralla Miko jopa välillä seurasi. Itse asiassa seuraamista oli enemmän kuin haistelua. Pistetään kaikki uusien koirien ja hajujen piikkiin. Ehkä seuraavalla kerralla voi paremmin saada kontaktia. Odottaessa Miko sai vähän painia Ringon kanssa. Pojat enimmäkseen seisoivat vastakkain Pikkupennut olivat vähän sivummalla, joten piti käydä niitä vähän moikkaamassa kun tuli taukoa. Oli ne niin söpöjä. Kai se Mikokin on joskus ollut niin pieni Miko, Leevi, Ringo ja Maru pistivät pienet painit pystyyn ja yhteinen sävel löytyi nelikolla.

Seuraamisen jälkeen harjoittelimme liikkeestä seisomista. Koska Miko kuului siihen porukkaan, jolle "seiso" on vielä tuntematon käsky, teimme niin, että Mikon seuratessa välillä pysähdyin sanoen seiso (vaikka olisi muuten pitänyt sanoa seis!). Samalla myös pistin namikäden naaman eteen. Tämä sujui hyvin sekä seuraamisen että pysähtymisen osalta.

Lopuksi oli vuorossa luoksetulo. Mikoa pidettiin hihnassa, sillä se ei olisi malttanut pysyä paikallaan. Miko tuli kovaa vauhtia luokseni, mutta menikin muutaman metrin ohi. Se palasi toisella tänne-käskyllä luokseni. Luoksetulojen jälkeen kooikerkoulu oli ohi, mutta jäimme vielä tutustumaan muihin. Capo oli erityisen ihana. Kun kyykistyin kuvaamaan jotain muuta, niin se tuli innoissaan luokseni. Capo taisi myös tykästyä Mikon nameihin kun niin katseli koko ajan ja kävi haistelemassa taskut.

Porukan hajaannuttua, Miko ja Leevi painivat hetken jäällä. Autoilla Leevi ja Miko vielä painivat Marun kanssa sekä ihastelimme Havun vilkutuksia. Kun pojat olivat jo autossa, rapsuttelimme suloista Qarismaa, joka taisi muiden koirien tapaan tykätä nakilta tuoksuvasta hanskastani

Kuvia lisäsin tänne.

 
Miko halusi "auttaa" pupujen häkkien siivoamisessa toissapäivänä